Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahti on väitöstyössään tutkinut pienpolton aiuheuttamia päästöjä sekä sen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa sekä lisäksi kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta. Savolahti väittelee Aalto-yliopistossa perjantaina 6.3.

Puun pienpoltto mielletään usein talojen ekologiseksi lämmitysmuodoksi.

”Muilla sektoreilla ilmansaasteiden päästöjä on onnistuttu vähentämään tehokkaasti lainsäädännöllä. Siksi puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi hiukkasmaisten päästöjen lähteeksi. Viime vuosikymmeninä puunpolton suosio on vielä entisestään kasavanut. Tilanne on sama monissa Euroopan maissa”, kertoo Mikko Savolahti.

Päästöarvoille on kysyntää

Savolahden tutkimuksessa pientalon lämmittäminen varaavalla takalla tai pelleteillä osoittautui 25 vuoden aikana selkeästi kaukolämpöä, sähkölämmitystä ja maalämpöä huonommaksi vaihtoehdoksi ilmaston kannalta, kun huomioitiin kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt.

Väitöstyön tuloksia voidaan sellaisenaan hyödyntää sekä kansallisen että alueellisen tason ympäristöpolitiikassa.

”Suomessa päästöjen arviointimenetelmiä on kehitetty pitkään, ja laskennan tarkkuus on kansainvälisesti huippuluokkaa. Hiljattain raportointivelvollisuuksiin lisättiin myös musta hiili, jonka päästöjen laskemiseen meillä on panostettu jo vuosia”, kertoo Mikko Savolahti.

Kansainväliset sopimukset ilmansaastepäästöjen vähentämiseksi pohjautuvat päästölaskelmien pohjalta tehtyihin mallinnuksiin. Niiden perusteella jäsenmaille jaetaan erilliset päästövähennysvelvoitteet tai -tavoitteet.

Periaatteessa lämpöpumpun asentamiseen tarvitaan taloyhtiön lupa, sillä putki- ja sähköasennus tapahtuu ulkoseinän läpi. Oikein toteutettuna asennuksesta ei kuitenkaan ole haittaa, ja huonelämmön pudottamisella asumisviihtyvyyden kannalta järkeväksi on suuri terveydellinen hyöty.

”Loppuvuodesta 2019 saatiin hovioikeuden ennakkopäätös siitä, että asukas voi asentaa parvekkeelleen ilmalämpöpumpun asuntonsa viilentämiseksi. Turkulainen asunto-osakeyhtiö oli vaatinut pumpun poistamista, mutta hovioikeus päätti, että asukkaan saama hyöty on suurempi kuin taloyhtiölle koituva haitta”, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi kieltää muutostyön, jos katsoo siitä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Saman lainkohdan mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa osakkeenomistajan tekemään muutoksen, vaikka yhtiö olisikin sen kieltänyt. Tällöin otetaan huomioon haitan määrä ja omistajalle koituva hyöty.

Suomalaiset kerrostaloelementtien valmistajat ovat jo alkaneet varautua lämpöpumppujen asennukseen. Elementtiin voidaan tehdä kohta, josta pumpun vaatimat läpiviennit on helppo toteuttaa.

Kosteutta syntyy

”Asunto-osakeyhtiössä ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää lämmitykseen vain silloin, kun lämmitystapa on asuntokohtainen suorasähkö – silloin hyvälaatuinen ilmalämpöpumppu säästää lämmityskuluissa paljon. Kun taloyhtiössä on keskuslämmitys, lämpöpumppua ei kannata käyttää lämmitykseen eikä ulkoyksikön kondenssivettä tarvitse periaatteessa ottaa huomioon”, kertoo Scanofficen myyntipäällikkö Reijo Huurinainen.

Sisäyksikön sijoituksesta riippuen kondenssivesi johdetaan yleensä ulos, ulkoyksikön lähelle. Jos sen voi kohtuullisesti johtaa asunnon viemäriin, saatetaan säästyä parvekkeen puutteellisen vedenohjauksen ongelmilta. Joka tapauksessa oikein toteutettu kondenssiveden ohjaus ei ole ongelma: sen voi tarvittaessa kerätä myös kyllin suureen, irralliseen säiliöön. Toisaalta ilmalämpöpumpulla voidaan myös vähentää talon rakenteisiin kohdistuvaa kosteuskuormaa, mikä on koko taloyhtiön etu.

Melua liioitellaan

Asuntokohtaista viilennystä on usein haluttu kieltää myös vedoten sen aiheuttamaan meluun. Huurinainen kertoo, ettei ongelmaa nykyisin juuri ole, sillä asennuksessa ei yksiköitä kiinnitetä suoraan seinärakenteisiin, vaan tärinä vaimennetaan kumityynyin. Puhaltimen aiheuttama ääni puolestaan on vaimea.

Ääni on niitä ilmiöitä, joiden kuulemisen ja mekaanisen tehon välillä on järkyttävän suuri ero. Siksi ääntä mitataan yleisimmin desibeliasteikolla, joka puolestaan perustuu kymmenkantaiseen logaritmiin.

Valmistajien ilmoittama melutaso on mitattu suoraan ulkoyksikön edestä ja täydellä lämmitysteholla. Naapuria häiritsevä melu kuitenkin mitataan keskiarvona esimerkiksi naapurin parvekkeelta, jolloin useimmiten ympäristön ja liikenteen kohu peittää ilmalämpöpumpun äänen alleen.

Taloyhtiöissä tarvitaan yleisesti ottaen hallituksen päätös ilmalämpöpumpun asentamiseksi, joskin hovioikeuden antama ennakkopäätös linjaa niin, ettei taloyhtiö voi yksiselitteisesti kieltää asunnon omatoimista viilentämistä. Hyvän marssijärjestyksen ja turhien riitojen välttämiseksi asia pitää laittaa vireille taloyhtiössä mahdollisimman aikaisin keväällä, koska päätöksenteko on yleensä hyvin hidasta.

Lue lisää:

Ohjeita ilmalämpöpumpun asentamiseen kerrostaloon

Näin asennat ja huollat ilmalämpöpumppua oikein

TM Vertailussa viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Kun aikaisemmin ilmalämpöpumppujen myynti vilkastui syksyisin ennen tulevia pakkasia, nykyisin myyntihuiput nähdään kesähelteillä. Monet havahtuvat tulevaan kurjuuteen juuri ensimmäisillä kuumina päivinä.

Näin tapahtui kesällä 2019, kun edellisen kesän ennätyksellisen pitkä ja tukala hellejakso muistui mieleen paitsi monelle pientalo- ja rivitaloasukkaalle, myös kerrostaloissa asuville. Silloin loppuivat Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan niin laitteet kuin niiden asentajatkin.

Alkuvuonna 2019 ilmalämpöpumppujen kysyntä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Kesähelteillä laitetta hankkimaan lähtenyt sai tyytyä odottamaan asennusta jopa kaksi kuukautta.

Ilmalämpöpumppuja asennettiin Suomessa vuoden 2018 aikana noin 60 000 kappaletta ja niistä meni kerrostaloihin jo 10 000 kappaletta. Vuonna 2019 ilmalämpöpumppuja myytiin Suomessa 79 000.

Jäähdyttämistä varotaan

Vaikka niin monet hankkivat laitteen juuri jäähdyttämistä varten, monet ilmalämpöpumpun energiansäästösyistä ostaneet tuntuvat pelkäävän, että lämmityksessä saadut säästöt häviävät jäähdytyskäytössä sen siliän tien.

Internetin keskustelupalstoilla uskotaan, että jäähdyttäminen tulee hirmuisen kalliiksi.

Kysymys ei ole pelkästään maallikoista, myös joillakin energiansäästöön kannustavilla verkkosivustoilla annetaan ymmärtää, että jäähdyttämiseen tulisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä.

Esimerkiksi Omakotiliiton verkkosivuilla neuvotaan välttämään turhaa jäähdyttämistä ja Motivankin mukaan ”jäähdytys lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu talven aikana. Jäähdytystoimintoa kannattaakin käyttää vain kohtuudella ja todelliseen tarpeeseen.”

Kun Jussi Hirvoselta asiaa kysyy, hän huokaa syvään. Mies on yrittänyt sekä alalla toimiessaan että Sulpun toiminnanjohtajana yhä uudestaan ja uudestaan vakuuttaa, ettei ilmalämpöpumpun käytöllä talven aikana saavutettuja säästöjä millään ilveellä pysty hukkaamaan eikä edes merkittävästi pienentämään, vaikka kesällä laitteella jäähdyttäisikin.

”Ilmalämpöpumputhan on alun perin kehitetty nimenomaan jäähdytyskäyttöön ja ne ovat siinä tarkoituksessa erittäin tehokkaita laitteita. Kannattaa myös miettiä, kuinka monena päivänä vuodessa ilmalämpöpumppua voi käyttää lämmittämiseen ja kuinka monena päivänä sitä kaikkien ihanimpana ja helteisimpänäkin kesänä voisi käyttää jäähdyttämiseen”, Jussi Hirvonen sanoo.

”Kesäiseen jäähdyttämiseen saa yleensä kulumaan vain joitakin euroja”, hän sanoo.

Tarkkaan dokumentoitu

Itse asiassa Jussi Hirvosella on ihan omakohtaisia ja erittäin tarkkoja mittaustuloksiakin asiasta 19 vuoden ajalta jopa kahden omakotitalon osalta.

Ensimmäisen ilmalämpöpumpun mies asensi Espoon Kiloon vuonna 1991 rakennettuun 180-neliöiseen puurunkoiseen, suorasähkölämmitteiseen omakotitaloonsa vuonna 1992 saadakseen selville, onko laitteista mihinkään.

Jussi Hirvonen kirjasi päivittäin Excel-taulukkoon ulkolämpötilat, laitteen kuluttaman sähkön ja tuottaman lämmitysenergiamäärän tai vastaavasti helteellä jäähdyttämiseen kuluttaman energiamäärän.

Taulukko on tietysti edelleen tallessa ja sen mukaan esimerkiksi vuonna 2002, jolloin kesä oli muuten helteinen, ilmalämpöpumppu säästi 6124 kWh vuodessa ja kulutti jäähdytykseen 274 kWh.

Jussi Hirvosen toinen seurantakohde oli Vantaan Lustetiellä, 250-neliöinen suorasähkötalo, jossa oli poistoilmanvaihto. Taloon kuului myös autotalli. Taloon Jussi Hirvonen asennutti kaikkiaan kolme ilmalämpöpumppua, joista yhden autotalliin, sekä aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet.

”Sähkön kulutus laski 45 000 kWh:sta vuodessa 22 000 kWh:iin pääasiassa ilmalämpöpumppujen vuoksi. Aurinko tuotti energiaa vain 1500 kWh. Talossa oli myös kaksi tulisijaa, mutta koska polttopuut olisi pitänyt ostaa, niillä ei kannattanut lämmittää.”

”Talo oli energiansäästötalo, kun sen vuonna 2014 myin.”

Esimerkkivuonna 2014 säästö lämmityksessä kolmella ilmalämpöpumpulla oli 14 574 kWh vuodessa ja jäähdytykseen kului yhteensä 163 kWh.

Lustetien kohdalla mittaustekniikka oli jo kehittynyt niin paljon, ettei Hirvosen tarvinnut joka päivä käsin korjata mittaustuloksiaan Excell-taulukkoon. Taulukoissa näkyy kuitenkin viivaston alla olevalla vihreällä palkilla jäähdytykseen kulunut, ilmalämpöpumpun viemä sähköenergia. Nopeallakin vilkaisulla huomaa, ettei muuhun vuodenaikaan saavutettuja säästöjä saa kesäaikaan jäähdyttämällä tuhlattua.

Laskentatietoa kehiin

Kysymyksessä oli tietenkin vain yhden miehen kahdessa kohteessa keräämä tieto.

Erikoistutkija Ari Laitinen VTT:ltä työskentelee VTT:llä muun muassa energiaomavaraisten alueiden ratkaisuiden ja Smart Otaniemi -hankkeen parissa ja on ehkä parhaiten perehtynyt aiheeseen. Hän on muun muassa selvittänyt ilmalämpöpumppujen energiavaikutuksia pientaloissa. (https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t262.pdf)

Ari Laitinen sanoo, että uusissa, erittäin energiapiheissä pientaloissa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmitysenergiakustannuksia 1 000–2 000 kWh vuodessa. Vanhassa talossa, jossa lämmitystarve on suuri, päästään liki 10 000 kWh:n vuotuisiin säästöihin.

”Ilmalämpöpumppu jäähdyttää erittäin hyvällä hyötysuhteella. Niitä säästöjä ei mitenkään saa kulutettua siihen, että jäähdyttää vaikkapa 6–8 päivänä kesässä!”

Sen sijaan Ari Laitinen pahoittelee, että tieteellistä tutkimustietoa ei ole olemassa siitä, kuinka paljon ilmalämpöpumppujen käyttö jäähdytykseen kesäaikana maksaa eikä varsinkaan, millä tavalla laitetta pitäisi jäähdyttämiseen taloudellisimmin käyttää.

Hän lupaa kuitenkin perehtyä asiaan.

Ari Laitinen otti laskennan kohteeksi erillisen pientalon, korjauskohteen, joka löytyy hänen vuoden 2016 tutkimuksestaan. Vanhoine rakenteineen talo ei ole erityisen energiataloudellinen. Yksikerroksisessa talossa on paljon avointa tilaa. Ilmalämpöpumpun käytön kannalta se on ideaalinen, sillä ilma pääsee hyvin kiertämään.

”En mallintanut ilmalämpöpumppua, vaan laskin pelkästään jäähdytysenergian tarpeen olohuoneen eri asetusarvoilla välillä 22–25 °C. Tällöin lämpötilan asetusarvo pysyy asetuksessa vain olohuoneessa, muissa huoneissa lämpötila ’kelluu’ vapaasti. Toki olohuoneen jäähdyttäminen vaikuttaa niihin lämpötilaeroista aiheutuvien ilmavirtausten ansiosta sekä minimaalisesti myös sisäseinien läpi johtumalla.”

Jäähdytyksen kylmäkertoimen vakioarvoksi on oletettu varsin konservatiivinen 3 ja sähkönhinnaksi 0,12 €/kWh.

Kylmäkerroin ilmoitetaan laitteen energiamerkinnässä, mutta Ari Laitisen mukaan sen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ei ole kovin hyvä. Jäähdytysenergiaan vaikuttavat myös jäähdyttimen tekniset ominaisuudet.

Ari Laitinen päätyi valitsemaan jäähdyttävän patterin pintalämpötilaksi +7 °C, jolloin osa jäähdytysenergiasta menee ilman kuivaamiseen. Patteri siis kondensoi.

”Pintalämpötilan valinta on erittäin karkea arvaus. Mitä korkeampi pintalämpötila, sitä vähemmän patteri kondensoi ja energiankulutus pienenee”, Laitinen painottaa.

”Paitsi esimerkkikohteessa, pientaloissa yleensäkin jäähdytysenergia tarve on vähäistä”, Ari Laitinen huomauttaa.

”Laskettujen tapausten jäähdytysenergian absoluuttinen vuosikulutus oli välillä 100–1 500 kWh/vuosi. Täten myös vuosikustannukset jäävät vähäisiksi, muutamasta eurosta noin 60 euroon”, hän jatkaa.

Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos on laskeskellut ilmalämpöpumppujäähdytyksen kustannuksia ja päätynyt samaan tulokseen. Samalla tavalla Scanofficen tekninen asiakaspalvelupäällikkö Teijo Syväkangas laski, mitä Mitsubishi Electric MUZ-LN25VGHZ-ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen maksaisi.

Jos hellepäiviä olisi kesän aikana vaikkapa 40, kuten hyvänä kesänä eteläisessä Suomessa hyvinkin voisi olla, ja ilmalämpöpumppua käytettäisiin jäähdyttämiseen 12 tunnin ajan, jäähdytys maksaisi vuorokaudessa 0,80 €.

Tarpeeseen vai automaatilla?

Mutta jäähdyttäisikö sitten kukaan oikeasti hellepäivänäkään sen koko 12 tunnin ajan?

Eeva Lähdesmäki kertoo, että ilmalämpöpumppu laitetaan heillä päälle kotiin tultaessa. Siinä on toki ajastin, joten se voisi alkaa jäähdyttää kotia valmiiksi kotiintuloa varten. Jussi Hirvonen puolestaan pitää nykyisen kotinsa ilmalämpöpumppuja päällä automaattiasetuksella. Kesällä siis jäähdytysasennossa, talvella lämmitysasennossa. Kun ennalta asetettu lämpötila kesällä ylittyy, laite alkaa jäähdyttää ja kotona on aina miellyttävät olosuhteet.

On mielenkiintoista, että jopa ilmalämpöpumppuasentajilta neuvoja kysyttäessä saattaa saada aivan päinvastaisia neuvoja. Toinen saattaa sanoa, että laita laite päälle muutamaksi tunniksi ennen nukkumaan menoa, se riittää. Toinen sanoo, että typerää touhua moinen säästäminen. Laitteessa on automaattitoiminto. Sen avulla tila pysyy miellyttävällä tasolla koko ajan.

Ari Laitinen ei usko, että sillä, onko laite päällä automaattiasetuksella tai jäähdytetäänkö jaksottaisesti, olisi rahallista merkitystä. Jos talon rakenteet ovat ehtineet kuumentua kovasti, niiden jäähdyttämiseen menee toki enemmän aikaa.

Asiaa ei kuitenkaan siis ole tutkittu.

Ihan oman mukavuuden kannalta voi olla tyhmää ryhtyä jäähdyttämään makuuhuoneen ilmaa vasta juuri siinä vaiheessa, kun on menossa nukkumaan. Voi käydä niin, että huonetilan ilma viilenee vasta, kun on jo tunteja kieriskellyt ja uni-ikkuna on mennyt ohitse.

Voisiko ilmalämpöpumpun pitämisestä jäähdytysasennossa pitkäaikaisesti sitten koitua riskiä? Itse asiassa kyllä. Ari Laitisen mukaan pieni riski on, jos laitetta ei ole säännöllisesti huollettu, poistoletkua tarkastettu ja sinne kertynyttä pölyä poistettu.

”Kondenssivesi voi päästä valumaan parketille. Ei siinä tulvaa tule, mutta parketti voi mennä pilalle.”

Entä sitten on se oikea lämpötila? Miten viileää kesällä sisällä pitäisi olla? Ari Laitinen korostaa, että se on henkilökohtainen asia. Hänelle itselleen sopiva on +23 °C, mutta jollekin se voi olla nukkumiseen jo liian paljon.

”Kesäkuumalla kannattaa muistaa, ettei lämpötilaero ulkoilman ja sisätilojen välillä ole liian suuri. Voi esimerkiksi miettiä, miten epämiellyttävää voi olla ulkomaiden ilmastoiduissa hotelleissa tai kaupan kylmätiskien lähellä.”

Tämä on totta, jos illalla ennen nukkumaan menemistä yrittää nopeasti jäähdyttää kovin kuumat tilat viileäksi. Laite puhaltaa kylmää ilmaa sellaisella teholla, että vilu tulee. Pitempiaikainen ja rauhallisempi jäähdytys tuntuu kyllä siinä vaiheessa huomattavasti terveellisemmältä vaihtoehdolta.

Lue lisää: 

TM Vertailussa viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Ilma-vesilämpöpumppu puolitti omakotitalon sähkölaskun

TM on testannut lämpopumppuja jo yli 10 vuotta! Lue testit digilehden kautta

Näin asennat ja huollat ilmalämpöpumppua oikein

Suomalaisille mökeille ja omakotitaloihin asennettavien lämpöpumppujen kasvuvauhti ei näytä hiipumisen merkkejä. Alkuvuodesta alan myynti kasvoi viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna 13 prosenttia.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastot näyttävät isoja kasvuprosentteja erityisesti ilma-vesilämpöpumpuille. Niiden myynti on kasvanut 60 prosenttia. Myös maalämpöpumppujen myynnissä näkyy reipas 27 prosentin kasvu. Maalämpöpumppuja asennetaan erityisesti isoihin kohteisiin.

Moni kerrostalon tai muun ison kiinteistön kaukolämpö- tai öljylämmitys on saanut väistyä lämpöpumppujen tieltä. Myös ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi 8 prosenttia siitä huolimatta, että viime vuonna niitä myytiin jo kovilla kasvuluvuilla ja miljoonan lämpöpumpun raja saatiin rikki.

Kasvua ei näy poistoilmalämpöpumpuissa, sillä pientalojen rakentamismäärä on tasaantunut.

Takana ennätysvuosi

Viime vuonna lämpumppuja asennettiin 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna, kokonaismäärässä saavutettiin noin 100 000 lämpöpumpun vuosimyynti. Lämpöpumppuihin kuluttajat ovat tehneet vuoden aikana noin 600 miljoonan euron investoinnit. Niillä tuotetaan joka vuosi lisää noin 1 TWh puhdasta, polttamisesta vapaata lämmitys- ja jäähdytysenergiaa.

Suomen miljoonan lämpöpumpun tuotanto on yli 10 TWh/a eli 15% asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergiasta.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että poikkeustilanne ei vielä ole näkynyt lämpöpumppumyynnissä. Potentiaalia lämpöpumppujen myynnille riittää. Suomessa lämmitetään vielä noin 150 000 omakotitaloa öljyllä.

”Jos vaikka 100 000 öljylämmittäjää innostetaan vaihtamaan puhtaaseen lämmitykseen ja 10 000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otettaisiin talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin 3 miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä kannattavia investointeja”, näkee Jussi Hirvonen.

Lue lisää:

Ilmasta veteen -lämpöpumppu vai maalämpö? Näin ne toimivat

Lämpöpumpuissa uusi ennätys – näin pudotat 80 % energiasta

Kannattaako vanha ilmalämpöpumppu huollattaa?

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

TM on testannut lämpumppuja yli 10 vuotta! Lue testit digilehden kautta

Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitettuun avustukseen on tullut reilussa viikossa hakemuksia yli tuhannelta kotitaloudelta.

Syyskuun alusta lähtien pientaloasukkaille tarjolla ollutta avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen kestävämpään ratkaisuun on hakenut jo 1 028 omakotitalon tai paritalon omistajaa. Avustuksella pyritään vauhdittamaan lämmitysjärjestelmäremontin tekemistä.

”Avustuksen hakutahti on ollut heti alusta alkaen huikea. Tämä osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita tekemään käytännön tekoja ilmaston puolesta. Nämä kestävän elvytyksen ensitoimet vähentävät päästöjä ja luovat työtä ympäri Suomen”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristöministeriö on varannut avustusta varten lähes 30 miljoonan euron määrärahan, jolla tavoitellaan noin 10 000 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista.

Tukea myönnetään 4 000 euroa kun öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muihin lämmitysmuotoihin avustusta myönnetään 2 500 euroa.

Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, hiiltä, maakaasua tai turvetta, käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin tukea ei myönnetä.

Avustuspäätöstä kannattaa hakea jo ennen muutostöitä

Avustusta voi hakea takautuvasti 1.6.2020 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Avustuspäätöstä kannattaa kuitenkin hakea jo ennen muutostyön aloittamista varsinkin, jos haluaa varmistua myönteisen päätöksen saamisesta.

”Ennen avustuksen hakemista on hyvä olla yhteydessä omaan kuntaan, mistä saa tiedot esimerkiksi maalämpöä varten tarvittavista luvista. Avustushakemukseen tulee myös liittää suunnitelma öljylämmitysjärjestelmän purkamisesta ja uuden toteuttamisesta. Suunnitemaksi käy urakoitsijan tekemä tarjous, jossa on eritelty työvaiheet”, yksikönpäällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta toteaa.

Hakeminen onnistuu helpoiten Aluehallinnon asiointipalvelussa. Avustuksen myöntämisehtoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa neuvoo valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelu. Kuluttajien energianeuvonta puolestaan vastaa öljylämmityksen vaihtajien teknisiin kysymyksiin.

Moni kaupunkilainen jatkaa syksyllä etätöitä kesämökillä. Jos mökkiä ei tänä syksynä laiteta talviteloille, on syytä pitää huoli kesäoleskeluun tarkoitetun mökin talvikäyttöön liittyvistä asioista.

Kesäkäyttöön tarkoitettu mökki valmistellaan talveen tyhjentämällä vesiputket ja irrottamalla jääkaappien ja pakastimien töpselit seinästä. Samalla mökkiin kytketään 10 asteen peruslämpö päälle ja varmistetaan, että vesijohto ei pääse jäätymään talvella mistään kohtaan. Lattiarajassa ja nurkissa saattaa olla huomattavasti kylmempää kuin metrin korkeudella.

Jos mökin käyttöä kuitenkin jatketaan syksyllä eikä vesiputkia tyhjennetä, pitää mökkiläisen huolehtia siitä, että mökin sisälämpötila pysyy kodinkoneille sopivana ja että vesiputket eivät pääse jäätymään.

Tärkeä paloturvallisuus

Paloturvallisuuden takaamiseksi on huolehdittava, että mökissä on riittävä määrä eli yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti ja vähintään yksi jokaisessa kerroksessa. Myös niiden paristojen kunto on testattava käyttöohjeen mukaan

”Palovaroittimia ei kuitenkaan voi olla liikaa. Hyvä muistisääntö on, että jokaiseen makuuhuoneeseen, olohuoneeseen ja eteiseen kannattaa asentaa palovaroitin”, Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero muistuttaa.

Lisäturvaa mökille tuovat häkä- ja kaasuvaroitin sekä alkusammutusvälineet.

Lähes joka kymmenes vapaa-ajan asunnon tulipalo aiheutuu tulisijoista tai savuhormeista. Tulisijat ja hormit, joita käytetään säännöllisesti, pitää myös nuohota määrävälein. Vakituiseen asumisen käytettävän rakennuksen tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein ja vapaa-ajan rakennusten kolmen vuoden välein.

Lue lisää: 

Piirinuohous jäi, nuohousvelvoite säilyy

Varmista metallisten vesiputkien jäätymättömyys jo hyvissä ajoin

Näin pidt omakotitalon paloturvallisena

Valtion tuki öljylämmityksestä luopumiseen on nostanut ilma-vesilämpöpumppujen suosion jyrkkään kasvuun.

Öljylämmitteisten pientalojen omistajat ovat syyskuun alusta lähtien voineet hakea 4 000 euron avustusta lämmitysmuodon vaihtamiseen ja vanhan öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen. Tukihakemukset käsittelevän Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan lähes 70 prosentissa suunnitelluista remonteista öljylämmitys vaihdetaankin ilma-vesilämpöpumppuun.

”Uusissa omakotitaloissa suositaan maalämpöä, mutta vanhan talon saneeraajat valitsevat useimmiten investointikustannuksiltaan edullisemman ilma-vesilämpöpumpun, joka ei edellytä lämpökaivon poraamista”, Daikin Finlandin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo.

Jussi Kummu muistuttaa, ettei ilmalämpöpumppu voi olla pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Sillä tuetaan talon muuta lämmitysjärjestelmää ja myös tarvittaessa jäähdytetään kesällä. Siksi se ei ole riittävä ratkaisu öljylämmitteisen talon lämmitysjärjestelmän modernisointiin.

”Ilmalämpöpumppu on oikein hyvä laite pienentämään suoralla sähköllä lämpiävän kodin tai kesämökin energiankulutusta. Öljykattilan tilalle taas on valittava lämmönlähde, joka pystyy suoraan kuumentamaan lämmönjakojärjestelmässä kiertävän veden”, Kummu sanoo.

Pelkkä laitteen hankintahinta ei ole valintaperuste

Saneerauskohteisiin sopii sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu. Energiansäästöä syntyy molemmilla ratkaisuilla. Lämpöpumpun hyöty on sitä suurempi, mitä isompi talo ja sen energiankulutus ovat. Lämmön riittävyydestä ei tarvitse huolehtia, jos ilma-vesilämpöpumppu on mitoitettu oikein.

”Uusien ilma-vesilämpöpumppujen vuotuinen lämpökerroin on kolme, eli yhdellä kilowatilla ostettua sähköä lämpöpumppu tuottaa kolme kilowattia lämpöä”, Kummu toteaa.

Hän kehottaa myös miettimään, mikä on talon lämmitysjärjestelmän kymmenen tai viidentoista vuoden kokonaiskustannus.

”Ei kannata arvioida pelkkää uuden laitteen hankintaa, vaan myös sitä rahaa, joka todella menee lämmitykseen”, Kummu muistuttaa.

Viime vuonna yli puoleen uusista rakennuksista asennettiin jonkinlainen lämpöpumppu, ja vanhoihin taloihin niitä asennettiin 10 000.

Lue lisää:

Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetulla energia-avustuksella on iso kysyntä

Uutta öljylämmityksen vaihtamiseen kannustavaa avustusta haki ensimmäisen kahden kuukauden aikana yhteensä noin 5 200 pientalon omistajaa. Avustusta riittää vielä tuhansille öljylämmisteisen pientalojen omistajille.

Suurin osa avustuksen hakijoista on vaihtamassa öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumppuun. Toiseksi suosituin on maalämpö. Näihin sekä kaukolämpöön vaihtaville on tarjolla 4 000 euron avustus, ja muihin ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin öljylämmityksen vaihtavat voivat saada 2 500 euron avustuksen.

Avustuspäätöksiä annettiin syys–lokakuussa noin 1 200 kotitaloudelle. Vain 60 hakijaa sai kielteisen päätöksen. Odotettua useampi on hakenut suurempaa, 4 000 euron avustusta, minkä vuoksi avustusta riittää aikaisemmin arvioidun 10 000 hakijan sijaan todennäköisesti noin 7 000–8 000 pientalolle.

Vaikka myönteisiä päätöksiä on paljon, riittää avustusta vielä tuhansille öljylämmitteisten pientalojen omistajille. Hallitus on myös esittänyt ensi vuoden budjettiin noin 9,7 miljoonan euron määrärahaa, jolla tuettaisiin edelleen öljylämmityksestä pois vaihtavia pientalon omistajia.

”Elvytyksen ja työllisyyden näkökulmasta olisi ihanteellista, että lämmitysremontteja toteutettaisiin ripeällä aikataululla. Nopeat päästövähennykset myös tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamista”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Sähköinen hakeminen nopeuttaa käsittelyä

Avustusta myöntävä Pirkanmaan ELY-keskus on palkannut hakemusmäärän käsittelyyn lisää henkilökuntaa. Hakemustenkäsittelyssä on silti ruuhkaa, ja tällä hetkellä avustusta hakevien kannattaa varautua jopa 4–6 kuukauden käsittelyaikaan.

Käsittelyä on hidastanut se, että paperilla tehtyjä hakemuksia on paljon, hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä ja niistä puuttuu liitteitä, kuten valtakirjoja. Valtakirja tarvitaan myös hakijan puolisolta, jos pariskunta omistaa kiinteistön yhdessä.

Sähköisesti tehty hakemus onkin suotava, sillä hakemuksen käsittely on silloin nopeampaa. Avustusta kannattaa hakea jo ennen hankkeen toteuttamista varsinkin, jos haluaa varmistua myönteisen avustuspäätöksen saamisesta. Hankkeen voi kuitenkin toteuttaa myös ennen avustuspäätöstä, jolloin avustus voidaan maksaa takautuvasti.

Muun muassa öljysäiliön poistamiseen sekä uuden lämmitysjärjestelmän asentamiseen tarvittavat luvat ja ilmoitukset selviävät ottamalla yhteyttä omaan kuntaan. Suunnittelussa on esimerkiksi syytä huomioida, että nykykäytännön mukaan maalämpöjärjestelmien sijoittaminen pohjavesialueille ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Lisätietoja saa Ely-keskuksesta ja Motivasta.

Lue lisää:

Öljylämmittäjät ohjataan energiaremontteihin – kustannus on eläkeläiselle iso 

Asumisen energiankulutus laski Suomessa vuonna 2019. Lämpöpumppujen suosio näkyy tilastoissa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna.

Asumiseen kului kaikkiaan noin 65 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2019. Kulutus laski reilulla puolella TWh:lla edellisestä vuodesta. Asuntojen lämmitykseen kului kaksi prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna 2018.

Lämmityksen energiankulutuksen vähenemiseen vaikutti muun muassa sää, joka oli Etelä-Suomessa edellistä vuotta lämpimämpi. Asuntojen lukumäärän ja tilavuuden kasvu jatkui.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.

Lämpöpumpujen määrä näkyy sähkötilastoissa

Energiasta vajaa 67 prosenttia menee asuntojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteet ruoanvalmistus ja valaisus vievät energiasta 13 prosenttia. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Mukaan luetaan myös vapaa-ajan asunnot.

Reilu kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli sähköä vuonna 2019. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä ja reilu viidennes oli puuta. Sähköä kului 22,5 TWh – kulutuksen taso on pysynyt suunnilleen samana neljä vuotta.

Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergiaksi lasketaan lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottama energia. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy asumisen energiatilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen.

Klapia ladotaan yhä enemmän suomalaisten tulisijoihin, mutta kaikille polttopuun käyttö ei ole tuttua. Puun oikeaoppinen polttaminen ja paloturvallinen säilyttäminen kuuluvat asukkaan perustaitoihin. 

”Puun polttaminen on opeteltava taito, johon vaikuttaa myös tulisijan tyyppi. Kokemattomuudesta kertova yleisin virhe on puun polttaminen liian pienellä vedolla. Tulen on saatava tarpeeksi happea, riittävä veto tuottaa myös paremmin lämpöä”, sanoo itäisessä Salossa toimiva nuohooja Kimmo Mäkilä.

Mäkilä on huomannut, että korvausilman merkitystä ei aina tunneta. Väärin säädetty tai säätämätön ilmanvaihtokone vaikeuttaa sytyttämistä.

Jos umpipussimaisessa taloissa korvausilmaa ei tule mistään, sytyttämisvaiheessa voi joutua avaamaan oven tai ikkunat. Huippuimurit ja puhaltimet voi myös laittaa pois päältä sytyttämisen ajaksi, jos ne sotkevat ilman kiertoa ja tulen syttymistä.

Nuohoustoimi K. Mäkilän yrittäjä tuntee tulisijat monelta kantilta, sillä hän tekee myös hormisaneerauksia.

Puun polton ongelmat eivät aina näy pesän puolella vaan ovat piilossa piipuissa ja hormeissa. Pitkään kylmänä olleen tulisijan äkillinen ja liian kova lämmittäminen kuumentaa varsinkin kevythormeja vaarallisesti.

”Tulisijan käyttöohjeissa kerrotaan myös se, montako pesällistä juuri siihen tulisijaan voi korkeintaan peräkkäin ladata, jotta ei syntyisi ylikuumenemista. Elementtirakenteiset takat eivät kestä monta pesällistä peräkkäin. Myös metallikuoriset tulisijat, pönttöuunit ja kamiinat kuumenevat hehkuvan kuumiksi liikaa lämmitettäessä,” Kimmo Mäkilä muistuttaa.

Koivu on lämpöarvoltaan parasta polttopuuta

Hyvälaatuisesta palamisesta syntyy vaaleaa tuhkaa. Hormeihin kertynyt runsas noki on paloturvallisuusriski, sillä kipinä voi sytyttää vaarallisen nokipalon. Märkä puu nokeaa valtavasti, toisaalta kuiva koivun tuohi on myöskin kova nokeamaan.

Mäkilän mukaan nokisia pesiä ja hormeja on näkynyt nyt tavallista enemmän, sillä viime kesä oli sateinen ja puu kuivui paikoin vajavaisesti.

Entä kumpaa nuohooja suosittelee, koivuklapia vai sekaklapia?

”Kuiva koivuklapi on ostettaessa kalleinta polttopuuta, mutta lämpöarvoltaan parasta, joten sitä kuluu vähemmän. Puhtaasta koivusta tulee myös vähiten hiukkaspäästöjä, eikä se rätise ja pauku. Sekaklapilla syntyy miedompi lämpö ja puuta kuluu enemmän. Sen polttaminen voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi silloin, kun koko suku saunoo ja poltetaan monta pesällistä peräkkäin. Kiuas ei ylikuumene yhtä paljon kuin koivua poltettaessa.”

Mäkilä korostaa, että polttopuiden ainoa oikea sytytystapa on päältä sytytys. Silloin puun kaasut ehtivät palaa eivätkä ne päädy luontoon. Jos sytytetään alta, kaasut eivät pala liekissä.

Päältä sytyttäminen on luonnolle ekoteko.

Lue lisää:

Säilytä polttopuut oikein: Näin rakennat puuvajan

Näin saat tulen syttymään takkaan oikein

19 helsinkiläistaloa irtautuu joulukuussa kaukolämpöverkosta. Energiaremontilla taloyhtiön päästöjen odotetaan putoavan neljännekseen entisestään ja säästöjen nousevan satoihin tuhansiin euroihin.

Joulukuussa 2020 Helsingin Suurmetsässä sijaitseva 270 asunnon asunto-osakeyhtiö Jakolehto irtautuu Helsingin kaukolämpöverkosta ja siirtyy uuteen hybridilämmitysjärjestelmään. Jakolehdon naapuri, 144 asunnon asunto-osakeyhtiö Jakometsä, seuraa perässä alkuvuodesta 2021.

Kahden suuren taloyhtiön noin tuhat asukasta tulee jatkossa saamaan patteriverkostoonsa lämpöä maalämpöjärjestelmän ja poistoilman lämmön kierrättämisen avulla. Uusitulla järjestelmällä talojen lämmityksen hiilidioksidipäästöjen odotetaan tippuvan neljäsosaan nykyisestä ja lämmityskulujen puolittuvan.

”Onhan se ollut hullua, että ensin tuloilma on lämmitetty 20-asteiseksi, ja sitten puhallettu lämmin ilma ulos”, kertoo Arto Tulimäki, asunto-osakeyhtiö Jakolehdon hallituksen puheenjohtaja.

Jakolehdon talot on rakennettu 1970-luvulla.

Poistoilman lämpö kierrätykseen

Jakolehdon energiaremontin toteuttaa Smart Heating Oy,  joka erikoistunut vanhojen kerrostalojen poistoilman lämmöntalteenottoon ja maalämpöjärjestelmiin. Yrityksen asiantuntijat ehdottivat Suurmetsän taloyhtiöille siirtymistä maalämpöön ja uudenlaista tapaa rakentaa poistoilman lämmöntalteenotto.

”Kaukolämmön korvaaminen lämmöntalteenoton ja maalämmön yhdistelmällä on ehdottomasti järkevin vaihtoehto”, kertoo Tuomo Tahkola.

Maalämpöinvestoinnin kannattavuus paranee, kun lämmöntalteenotto otetaan käyttöön.

”Ilman lämmöntalteenottoa meidän olisi pitänyt rakentaa paljon isompi maalämpöjärjestelmä. Olisimme tarvinneet 80 maalämpökaivoa, nyt pärjättiin 20 kaivolla”, Tulimäki kertoo.

Aiemmin talojen yhden rapun ilmanvaihdosta huolehti kolme erillistä huippuimuria. Joka rapun ilmanvaihto kanavoitiin yhteen ja järjestelmään lisättiin lämmöntalteenotto, joka kierrättää aiemmin taivaalle päätyneen hukkalämmön takaisin talojen lämmönjakohuoneisiin.

”Aikaisemmin Jakolehdon kahdessatoista talossa oli yhteensä 78 huippuimuria, nyt 26”, Arto Tulimäki kertoo.

Arto Tulimäki kertoo, että Jakolehdon energiaremontti maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa. ARA myönsi energiatehokkuutta parantavalle hankkeelle energia-avustusta 25 % kustannuksista, yhteensä 376 000 euroa.

Miljoonaprojekti ei näy talon hoitovastikkeissa, sillä ne pysyvät entisellään. Energiaremontti rahoitetaan 15 vuoden hoitolainalla. Jo ensi vuonna taloyhtiöt pääsevät nauttimaan huomattavasti nykyistä pienemmästä lämpölaskusta.

”Noin puolet säästöstä jää taloyhtiön käyttöön, toinen puoli käytetään lainan takaisinmaksuun. Hoitovastike putoaa noin 12 prosenttia”, Tuomo Tahkola kertoo.

Kaksikerroksisen ok-talon pohjapinta-ala on noin 120 neliötä, lämmitysöljyä kuluu suunnilleen 2500 litraa/vuosi.

Ella Vuoriheimo kertoo remontin olevan hänelle taloudellisesti iso asia, jota on harkittu pitkään. Hän alkoi kysellä tarjouksia energiaremontista jo parisen vuotta sitten, mutta kaupat jäivät tekemättä. Hinnan ohella kynnystä toimeen ryhtymiseen nosti lämmitysratkaisuihin liittyvän teknisen tietämyksen puute.

”Esimerkiksi ilmavesilämpöpumppu on jo sanana melkoinen hirviö kaltaiselleni asiaa yksin pohtivalle naisihmiselle”, sanoo Vuoriheimo.

Asia nytkähti eteenpäin Vuoriheimon otettua yhteyttä paikalliseen energia-asiantuntija Kari Balkiin, jonka yritys teki tarvittavat laskelmat ja on nyt toteuttamassa remontin. Päätökseen vaikutti myös remonteille myönnettävä taloudellinen avustus, josta Vuoriheimo kuuli vasta Balkilta.

”Tuki on neljän tuhannen euron luokkaa, josta on paljon apua vaikkei se tietenkään kata remontin koko hintaa”, kertoo Vuoriheimo.

Arvioitu hinta on hänen mukaansa reilusti yli 10 000 euroa.

Vuoriheimo kertoo säästäneensä rahaa remonttia varten jo pitkään.

”Lainan ottamista kartan tässä 72 vuoden iässä viimeiseen asti siinäkin tapauksessa, että sitä olisi tarjolla”, kertoo Vuoriheimo.

Talon ylläpito tulee kuitenkin nielemään rahaa myös energiaremontin jälkeen, seuraavana listalla on selvästi kalliimpi katon kunnostus.

”Putkiremontti on onneksi tehty alle kymmenen vuotta sitten miehen vielä eläessä”, kertoo Vuoriheimo.

Hän onkin pohtinut myös talon myyntiä, mutta luopunut ajatuksesta. Syynä tähän olivat tarjoukset, jotka olivat Vuoriheimon mukaan pieniä. Välittäjien mukaan hintatasoa painaa alaspäin se, että alueella on myynnissä myös paljon uudempiakin taloja.

Talon myyntiin houkuttelisi sekin, että matkaa keskustaan on muutama kilometri.

”Matka on pitkä jos lonkkavika estää kävelyn eikä pyörällä pysy pystyssä”, sanoo Vuoriheimo.

Vuoriheimo on tyytyväinen energiaremonttiin varatusta porkkanasta, mutta ihmettelee kepin käyttöä. Hänen mielestään ukaasi kymmenen vuoden siirtymäajasta on toisille tarpeeton, toisia se ei enää kosketa. ”Monelle ikääntyneelle asukkaalle talon lämmitys 2030-luvulla ei ole enää relevantti huolenaihe”, toteaa Vuoriheimo.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 11/20.

Ilmalämpöpumppu on kesällä sisäilman tehokas viilentäjä ja hyvä lämmönlähde talvella. Oikealla käytöllä huolehdit, että ilmalämpöpumppu toimii energiatehokkaasti.

Helteellä ilmalämpöpumppu tuo kaivattua viilennystä kodin tai kesämökin sisätilaan. Ilmalämpöpumpun toimii jäähdytyslaitteena päinvastaisesti kuin lämmityslaite. Sisäyksikön kennossa höyrystyvä kylmäaine sitoo lämpöenergiaa huoneilmasta. Sisäyksikön puhallin kierrättää jäähtyneen kennon lävitse sisäilmaa, mikä tuottaa sisätiloihin viileää puhallusilmaa. Sisäyksikön höyrystyneeseen kylmäaineeseen sitoutunut lämpöenergia siirtyy ulkoyksikköön, jossa kylmäaine tiivistetään nesteeksi. Nesteen lämpöenergia luovutetaan ulkoyksikön puhaltimen avulla ulkoilmaan.

Käytä laitetta jäähdytykseen kuitenkin vain todellisen tarpeen mukaan. Älä laita ilmalämpöpumppua päälle viilentämään sisäilmaan ennalta, vaan käynnistä se vasta kun rakennuksessa oleskellaan. Tehokas ilmalämpöpumppu viilentää sisäilmaa jo muutaman minuutin sisällä käynnistämsestä. Samalla huoneilmasta poistuu kosteutta, jolloin sisäilma on miellyttävämmän tuntuista.

Kun huoneeseen tarvitaan jäähdystä, maksimoi ilmalämpöpumpun energiatehokas toiminto estämällä auringon pääsyn huoneeseen. Syulje siis verhot ja sälekaihtimet. Älä myöskään päästä viileää harkoille, vaan pidä ikkunat, ovet ja muut luukut suljettuina.

Muista myös nämä

• Älä peitä ilmalämpöpumpun sisä- tai ulkoyksikön ilma-aukkoja.
• Pidä suodattimet puhtaina. Likaantuneet suodattimet laskevat laitteen suorituskykyä. Sisäyksikön karkeasuodatin tulee imuroida 1–2 kertaa kuukaudessa ja vaihtaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös ulkoyksikön puhtaudesta täytyy huolehtia säännöllisesti.
• Älä käytä ilmalämpöpumppua kovilla pakkasilla. Lämpöpumpun lämpökerroin laskee nopeasti ulkolämpötilan laskiessa, ja laitteen mukaan noin -25 °C:tta kylmemmässä lämpöpumppu ei enää tuota säästöä.
• Sijoita TV ja muut viihdelaitteet vähintään metrin etäisyydelle pumpusta ja kaukosäätimestä. Kaukosäätimen toiminta saattaa häiriintyä elektronisesti ohjatusta loisteputkesta.
• Käytä kaukosäätimen lämpötilamittausta, jos sisäyksikkö on kaukana oleskelualueelta. Sijoita kaukosäädin niin, että se mittaa luotettavasti huonelämpötilaa. Älä pidä säädintä lehtikasan alla tai lämmönlähteiden läheisyydessä.
• Lämpöpumpun asennuksen yhteydessä kannattaa käydä jälleenmyyjän tai muun asiantuntijan kanssa läpi koko talon lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä ja säätää se energiaa säästäväksi kokonaisuudeksi.

Lisätietoa www.sulpu.fi, www.motiva.fi

Lue lisää:

Ilmalämpöpumpun voi asentaa myös kerrostaloon

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Lämpöpumppujen uudessa rahoitusmallissa taloyhtiö vuokraa lämpöpumpun pitkällä leasing-sopimuksella, ja kustannukset katetaan syntyneiden säästöjen avulla. Sopimuksen aikanaan päättyessä laitteisto siirtyy taloyhtiön omaisuudeksi.

Kerros- ja rivitalojen kohdalla ollaan usein ikävässä tilanteessa, jossa korjausvelka on kasvanut häiritsevän suureksi. Jos katto-, julkisivu- ja putkistoremontit alkavat painaa päälle, on lämmitysremontti helposti se, jota on pakko lykätä. Tämä siitä huolimatta, että se usein tuo riittävät säästöt kattamaan investointi- ja käyttökulut.

Moni taloyhtiö joutuu taiteilemaan yhtiövastikkeen korotusten ja remonttien toteutustahdin kanssa. Pankin nihkeä suhtautuminen pakottaa asettamaan korjaukset tärkeysjärjestykseen, jossa lämmitysmuodon vaihto tai järjestelmän oleellinen tehostaminen jää helposti muiden saneerausten jälkeen toteutettavaksi.

Energiasaneerauksien toteuttajat ovat nyt asettuneet taloyhtiöiden takuumiehiksi. Yhteistyössä rahoitusyhtiöiden kanssa ne kykenevät laskemaan, millä aikavälillä lämmityksen remontti maksaa itsensä takaisin. Leasingsopimus mitoitetaan niin, että lämmityskulut pysyvät entisinä tai kenties laskevat hiukan. Vuokra-ajan kuluttua umpeen laitteisto siirtyy kiinteistön omistukseen, sopimuksesta riippuen loppuarvo saattaa olla hyvinkin matala.

Leasingia sovelletaan pääosin asunto-osakeyhtiöihin, eri toimijat kertovat pienimpien kohteiden olevan alle kymmenen asunnon rivitaloja. Kerrostalot ovat hyvin sovelias kohde, mutta liikekiinteistöissä lämmön ja lämpimän veden tarve ei ole yhtä tasaista. Niissä maalämmön parhaat puolet eivät tule yhtä selvästi esiin.

Kaukolämmöstä lähilämpöön

Moni taloyhtiö valitsee muutoksen kaukolämmöstä maalämmön käyttäjäksi. Tässä laskuperuste on melko helppo, kun sekä kaukolämmön että sähkön hinnat ovat helposti laskettavissa ja kohtuullisesti ennustettavissa. Vaihtoa ovatkin vauhdittaneet monella paikkakunnalla toteutuneet kaukolämmön hinnan nousut.

”Espoossa megawattitunnin hinta on sellainen, että pystymme helposti kilpailemaan. Helsinki turvaa halpaan kivihiileen, joten asetelma ei ole meidän kannaltamme aivan yhtä houkutteleva. Maakaasun hinta on kohonnut tasaisesti, joten kaasupaikkakunnilla meillä on myös edullinen kilpailuasetelma”, kertoo St1 Lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela.

Kun kaukolämmön lämmönvaihdin lähestyy käyttöikänsä loppua, taloyhtiössä aletaan yleensä tutkia koko lämmitystavan mahdollista muuttamista. Eräs vaihtoa puoltava syy on kaukolämmön monopoliasema, jolloin energiantoimittajalla on mahdollisuus hinnan nostoon melko vapaasti. Toki sähkönkin hinta voi muuttua nopeasti, mutta perinteisesti sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat olleet löyhästi kytköksissä toisiinsa.

Alueellista epätasa-arvoa

Etelän kasvukeskuksissa asunnot ovat perinteisesti hinnoissaan, mutta toisaalta niiden lämmittämisessä on monia etuja hajallaan oleviin ja pohjoiseen sijoittuviin kiinteistöihin nähden. Kaukolämmön kohdalla hajanainen verkko pitkine etäisyyksineen on ongelmallinen, sillä rakennus- ja ylläpitokustannukset sekä lämpöhäviöt riippuvat käytännössä putkiston pituudesta, eivät juurikaan käyttäjämäärästä.

Maalämmön puolella kustannuksia kohottaa haja-asutuksen mukanaan tuoma sähköverkkojen rakentaminen, kunnostus ja ylläpito. Se on johtanut sähkön siirtohintojen kohoamiseen, sillä katkojen välttämiseksi rakennetaan jatkuvasti kalliita maakaapelointeja. Kaukolämmön tavoin sähkönsiirto on myös kustannus, jota ei voi kilpailuttaa.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kylmemmäksi käy myös maaemon rinta. Siksi Pudasjärvellä energiakaivoa on porattava 40 prosenttia enemmän kuin etelässä saman lämmitystehon saavuttamiseksi. Kun neliöhinnat ovat muutenkin matalat, saattaa väestötappiokunnissa olla edessä tilanne, ettei lämmitystapaa kannata muuttaa edes leasingsopimuksella. Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen suosituksen mukaan velkaa saisi olla korkeintaan 60 prosenttia asunnon arvosta.

Leasegreen teki Helsinkiläisen Mannerheimintie 106:n kerrostalokiinteistön energiaremontin muuttamalla kaukolämmön maalammöksi. Matti Kupari esittelee uudistunutta teknistä tilaa.

Ei pelkkää maalämpöä

Energiaoperaattoreina toimivat yritykset tarjoavat monenlaista palvelua erityisesti kuntien ja teollisuuden tapaisille, suuremmille asiakkaille. Fortumin peruja oleva Adven Oy on toiminut alalla jo vuodesta 1982 lähtien. Toiminta-aikanaan se on onnistunut pudottamaan hiilidioksidipäästöjä 38 prosenttia suhteessa tuotettuun energiaan.

Yrityksen toimintaideana ovat ulkoistetut energiaratkaisut. Se siirtää muiden muassa teollisuuden hukkalämpöjä kaukolämpöverkkoihin, ja operoi yli kahdeksaakymmentä kaukolämpöverkkoa. Leasing-pohjalla toteutetut asuinkiinteistöjen energiaremontit toteutetaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

LeaseGreen Group Oy toteuttaa monenlaisia kiinteistöjen kunnostusurakoita poislukien putki- ja julkisivukorjaukset. Asunto-osakeyhtiöiden energiaremontit ovat eräs toiminnan painopisteistä, ja niissä toteutetaan esimerkiksi maa- ja poistoilmalämpöpumppuja, viilennysratkaisuja sekä aurinkosähköprojekteja. Se luonnehtii itseään energiapalveluyritykseksi ja korjausten pääurakoitsijaksi.

”Me kilpailutamme tekijät ja tekniikat kohteiden mukaan. Vanhojen patteriverkkojen mitoitus saattaa vaatia kuumempaa kiertovettä, jolloin voimme valita kyseiseen kohteeseen soveliaimman lämpöpumpun. Urakan tilaajan työtä puolestaan helpottaa, kun ei tarvitse neuvotella ja sopia asioista monen osapuolen kanssa. Tämä helpottaa isännöitsijän osuutta, kun koko urakka on koottu yhden sateenvarjon alle”, sanoo myyntipäällikkö Lari Paavolainen.

Lämmityksen valvonta ja säätö etänä

Leasingia tarjoavat yritykset haluavat myös ottaa lämmityksen kaukovalvontaan. Näin ne ovat perillä ongelmista heti kun ne ilmenevät ja ennen kuin asukkaat itse niitä havaitsevat. Ympärivuorokautinen valvomotoiminta on lisäksi kohtuullisen edullista, kun yksi henkilö voi pitää silmällä tuhansia asuntoja.

Valvomolla on myös selkeä etu lämmityksen hienosäädössä. Kokemuksen ja mittaustulosten perusteella lämpöpumpun toiminta-alue voidaan tähdätä laitteiston parhaaseen hyötysuhteeseen – se onkin energiatoimittajan kiinnostuksen kohde. Kun kiinteistö maksaa lämmöstä kiinteän hinnan, ja kun se saadaan vähäisellä ulkoisella energialla, euromääräinen hyöty jää operaattorille.

Hyvin suuri merkitys on myös sillä, että suuri määrä kiinteistöjä antaa mahdollisuuden osallistua sähkö- ja lämpömarkkinoille virtuaalivoimalan eli kysyntäjouston keinoin. Kulutushuiput näkyvät pörssisähkön suurina hintapiikkeinä ja kaukolämpölaitosten tukipolttoaineen, öljyn tai kaasun, käyttönä halvemman puuhakkeen rinnalla. Kun rakennusten lämmitystarvetta voidaan porrastaa, energiaoperaattorilla on mahdollisuus hyötyä ”myymällä” näiden kalleimpien tuntien tehontarve verkkoon.

Huoltokulut pois

Yhdentoista rivitalohuoneiston asunto-osakeyhtiö Espoon Klinten vaihtoi öljylämmityksestä maalämpöön 2018 kesällä. Energian ostohinta vastaa osapuilleen öljystä kertynyttä kustannusta, mutta järjestelmä ei vaadi samalla tavoin silmälläpitoa.

”Kaksi kertaa sattui tilanne, että öljy loppui säiliöstä; toisella kerralla syynä oli mittarivika. Vaikka nyt kuukausikustannus vastaa osapuilleen entistä, öljyyn liittyvät säiliö-, kattila- ja poltinhuollot ja laitteiden uusinnat ovat poissa. Maalämmön leasing sisältää kaikki huolto- ja säätötyöt”, kertoo isännöitsijä Rode Hoimu.

Vanhan öljysäiliön poistaminen vapautti lisäksi jonkin verran varastotilaa. Hoimu kertoo, että päätöksenteko asuntoyhtiössä oli helppo, kun kenenkään osakkaista ei tarvinut sijoittaa lämmitysmuodon muutoksen vuoksi rahaa, ja yhtiövastiketta ei ollut tarpeen korottaa. Sopimus on 25 vuoden pituinen, jonka jälkeen energiakaivot ja muu laitteisto siirtyvät taloyhtiölle nimellistä korvausta vastaan.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että leasingia ei ole juurikaan sovellettu omakotikiinteistöihin. Siellä käytetään kyllä erilaisia rahoitusmenettelyjä, joilla lämpöpumpputoimittaja järjestää asiakkaalleen lämpöremontin lainoituksen perinteisellä tyylillä.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 2/19.

Lue lisää:

Lämpöpumppujen suosio näkyy asumisen energiankulutuksessa

270 asunnon kerrostaloyhtiö irtautuu kaukolämpöverkosta Helsingissä

Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna edellisen vuoden hurjista myyntiluvuista ja koronapandemiasta huolimatta. Nyt yleistyvät kerrostalojen maa- ja poistoilmalämpöpumput, jotka korvaavat yleensä kaukolämpöä.

Viime vuonna suomalaistaloihin asennettiin 102 000 lämpöpumppua eli 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kun miljoonan lämpöpumpun raja on jo rikottu, ovat suomalaiset investoineet lämpöpumppuihin jo 6 miljardia euroa.  tehden näin valtavan ympäristöteon Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan lämpöpumppujen lämmöntuotanto on jo 12 TWh/a eli yli 15 prosenttia Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.

Öljylämmityksen korvaamiseen myönnetty valtion tuki kiihdytti erityisesti ilma-vesilämpöpumppujen myyntiä viime vuonna, mutta maalämpö piti pintansa suurimpana euromääräisenä lämpöpumppusektorina. Ilma-vesilämpöpumppumyynti kasvoi 25 prosenttia.

Kerrostalot vaihtavat kaukolämmön lämpöpumpun lämpöön ja jäähdytykseen

Vuonna 2020 myydyistä lämpöpumpuista ilmalämpöpumppuja oli reilut 80 000 kappaletta, maalämpöpumppuja 9 000, ilma-vesilämpöpumppuja 8 000 ja poistoilmalämpöpumppuja 3 500.

”Maalämpöpumpuissa oli hienoista 4 prosentin laskua, mutta koska toimitettujen lämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi”, toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta.

Kerrostalojen maa- ja poistoilmalämpöpumput sekä niiden yhdistelmät yleistyvät vauhdilla. Yleensä ne korvaavat kaukolämpöä. Viime vuonna noin viiteensataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 prosenttia taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät asentaa poistoilmalämpöpumpun yhteyteen maalämmön ja siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen lämmitys- ja jäähdytysratkaisuun.

Potentiaalia lämpöpumpuille on. Suomessa on noin 120 000–150000 öljylämmittäjää, ja 30 000 kerrostaloa päästää 23-asteista poistoilmaa katolle talollisen kahdessa tunnissa sellaisenaan ympärivuoden.

”Jos vaikka 100 000 öljylämmittäjää innostetaan vaihtamaan puhtaaseen lämmitykseen ja 10 000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otetaan talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin 3 miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä, kannattavia, paikallisesti työllistäviä investointeja”, toteaa Jussi Hirvonen.

Lue lisää:

Lämpöpumpun pitkä leasing-sopimus ei sido taloyhtiön rahaa

270 asunnon kerrostaloyhtiö irtautuu kaukolämpöverkosta Helsingissä

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Lähes 90 prosenttia omakotitalon omistajista haluaa vaikuttaa talonsa talotekniikkaan, sen ominaisuuksiin ja toimittajaan. He haluavat itse valita talonsa lämmitysjärjestelmän.

Lämmitysjärjestelmän valintaa pidetään tärkeänä päätöksenä, johon halutaan myös vaikuttaa. Tämä selviää Uponorin pientalorakentajille ja -remontoijille suunnatusta tutkimuksesta, johon osallistui 1 709 vastaajaa eri puolilta Suomea. Kysely oli suunnattu kolmen viime vuoden aikana rakennettuihin tai remontoituihin kohteisiin.

Talon lämmitysjärjestelmän valinta on yksi rakentajan ja remontoijan tärkeimmistä päätöksistä, ja siihen halutaan vaikuttaa.

Lähes 90 prosentille vastaajista oli tärkeää, että he pystyivät itse vaikuttamaan lämmitysjärjestelmän valintaan. Vain harva kertoi, ettei ole päässyt tai halunnut päästä vaikuttamaan lämmitysjärjestelmän tai sen toimittajan valintaan. Syynä on saattanut olla esimerkiksi se, että lämmitysjärjestelmä tai lämmönjako on sisältänyt talopakettiin tai lämpöpumpputoimitukseen.

Suosituin lämmitysmuoto tutkimukseen osallistuneilla on ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu, jonka oli taloonsa valinnut miltei 40 prosenttia vastaajista. Maalämmön oli asentanut reilu neljännes ja sähkölämmityksen vajaa viidennes vastaajista. Kaukolämpö oli asennettu kuuteen prosenttiin kyselyyn osallistuneista kotitalouksista.

Valtaosa oli valinnut taloonsa vesikiertoisen lämmönjakotavan: yli 80 prosentilla vastaajista oli joko vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys.

”Uusissa pientaloissa vesikiertoinen lattialämmitys on ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa: se asennetaan jo yli 90 prosenttiin uudisrakennuksista”, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta.

Helppokäyttöinen ja energiatehokas lämmitysjärjestelmä kiinnostaa

Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat sen helppokäyttöisyys, luotettavuus ja energiatehokkuus.

”Energiatehokkuuteen ohjaavat entistä vahvemmin myös määräykset ja ohjeet niin uudis- kuin saneerausrakentamisessakin. Esimerkiksi tämän vuoden alusta täysimääräisenä voimaan astunut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Määräykset tulevat kiristymään myös saneerauskohteissa. Energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin kannustavat varmasti myös niihin nyt myönnettävät avustukset”, Nieminen toteaa.

Omakotiasujat haluavat, että lämmitysjärjestelmä varmistaa tasaisen lämmönjaon sekä mahdollistaa lämpötilojen huonekohtaisen säätämisen. Tärkeänä pidettiin myös energiankäytön optimointia sekä sitä, että järjestelmä tunnistaa ja ilmoittaa ongelmatilanteet sekä kerää ja antaa tietoa lämpötiloista ja toiminnasta. Myös kotimaisuutta arvostettiin: miltei kolmannes piti sitä yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista.

Usein kuulee sanottavan, että ilmalämpöpumppu ei tee töitä, jos sen ulkoyksiköstä ei valu vettä, eikä sen alle muodostu jäätä talvella. Ja niinhän se on, että mitä enemmän töitä tekee, sen kovempi hiki tulee.

Tilanne on kuitenkin toinen silloin, jos ilma on kuivaa ja pakkanen kirpeää. Silloin ilmassa ei yksinkertaisesti ole kosteutta, joka kerääntyisi huurteeksi ja muodostuisi jääksi ulkoyksikön höyrystimeen ja sen alle.

Esimerkiksi 9-sarjalaisille ilmalämpöpumpuille tekemässämme vertailussa laitteet kyllä paiskivat töitä aivan hiki hatussa läkähtymiseen saakka, mutta pakkashallin ilmassa ei vain ollut riittävästi kosteutta joka olisi huurustunut ulkoyksiköiden höyrystimiin ja sulanut vedeksi sulatusjaksojen aikana.

Normaaliolosuhteissa ja normi-ilmankosteuksilla talviaikaan vettä ja jäätä kyllä tuppaa muodostumaan sulatusjaksojen aikana. Sitä ei pitäisi laskea rakennuksen viereen maahan, vaan paras mahdollinen tapa olisi kaivaa kattovesiviemäri esille routasuojauksen alta ja ottaa siitä oma haara ilmalämpöpumpun sulatusvesien poistolle.

Nykyisin ilmalämpöpumppujen alapellin päälle on saatavana lämmityskaapeleita, jotka pitävät pohjapellin sulana ja estävät kennon alaosan jäätymisen. Pohjolan olosuhteisiin tarkoitetuissa pumpuissa lämmityskaapelit ovat usein vakiotavaraa. Saman kaapelin voisi asentaa hieman pidempänä ja johtaa sen pumpun pohjapellin vedenpoistoreiästä eristettyyn poistoputkeen, jonka upottaa routasuojalevyn alapuolelle kattovesiputken sisälle. Näin pihasta ei tule luistinrataa, sokkelissa pysyvät pinnoitteet kiinni ja vedenpoistoputki sulana.

Toinen hyvä vaihtoehto on laittaa ulkoyksikön alle uusi, musta, pyöreä, ylöspäin levenevä muurauspalju. Sen muovi on niin pehmeää, rasvaista ja sileää, että parin päivän jäätyneet sulatusvedet saa kopautettua paljun pohjasta irti kumivasaralla keskelle paljun pohjaa mosauttamalla. Jäälimppu irtoaa yleensä kokonaisena. Jos paljun seinämät naarmuuntuvat, on jäälimppu olennaisesti tiukemmassa. Limppuja on keväällä piha täynnä, eli ensimmäiset kannattaa viedä riittävän kauaksi seinästä, että tilaa jäälimpuille löytyy vielä maaliskuun lopullakin.

Ilmalämpöpumpun käyttö vaikuttaa energiankulutukseen

Ilmalämpöpumpun energiatehokkaassa käytössä laitetta kannattaa käyttää lämmityskauden aikana lämmitysasennossa. Usein kuulee tarinoita ilmalämpöpumpun asennuttaneilta perheiltä, että säästämisen sijaan energiankulutus onkin suurentunut olennaisesti verrattuna aikaan ennen pumppua. Yksi selitys on se, että lämmitystoiminnon sijaan on käytetty automaattiasentoa, jolloin laite lämmittää ja jäähdyttää vuoron perään.

Esimerkiksi kun tulisijan tuottaman lisälämmön vaikutuksesta sisälämpötila kohoaa yli pumppuun säädetyn pyyntilämmön, laite pyrkii pitämään lämpötilan asetusarvossa kytkemällä jäähdytystoiminnon päälle. Samanlainen tilanne saattaa syntyä ruuan valmistuksessa tai leipomisessa, kun uunista tulee lisälämpöä. Sen vuoksi pumppu asetetaan aina lämmityskaudella lämmitystoiminnolle ja ilman hyötykerrointa toimivan päälämmitysjärjestelmän säätö reilusti ilmalämpöpumpun pyyntilämpötilaa alhaisemmaksi.

Nykylaitteissa on energiaa säästävä ylläpitolämpöasetus. Silloin ilmalämpöpumppu pitää sisäilman lämmön hyvin matalana, mutta kuitenkin sellaisella tasolla, etteivät paikat jäädy. Tämä on kätevä ja energiaa säästävä toiminto esimerkiksi kesämökillä, jossa halutaan pitää peruslämpö päällä ja kytkeä vaikkapa mobiililaitteella lämmitys tehokkaammalle päivää ennen mökille saapumista. Näin laite ehtii jopa kuivattaa petivaatteet ja ensimmäinenkin yö on mukava nukkua kuivissa lakanoissa.

Ylläpitolämpötila vaihtelee +5 – +15°C asteen välillä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, että sisällä oleva lämpötila ei riitäkään sulattamaan ulkoyksikön höyrystintä ja mökki onkin kylmillään sinne mentäessä.

Ulkoyksikön sulattamisessa hyödynnetään sisäilman lämpöä ja sitä ajetaan ulkoyksikköön sulatustoiminnon aikana. Jos lämpöä ei ole riittävästi, ei ulkoyksikkö pysy sulana, vaan jäätyy koko ajan enemmän ja enemmän, kunnes jää estää jopa tuulettimen pyörimisen. Sen sulattaminen voikin sitten olla kimuranttia.

Lue lisää:

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua vertailussa

Näin asennat ja huollat ilmalämpöpumppua oikein

Ilmalämpöpumppu puhdistaa käydessään sisäilmaa koko ajan. Siihen kerääntyy esimerkiksi huonepölyä, joka on hyvä imuroida suodattimista säännöllisesti. Likaiset suodattimet heikentävät lämmitys- ja jäähdytystehoa.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimet on muistettava puhdistaa säännöllisesti. Ilmalämpöpumppu ei pelkästään lämmitä ja jäähdytä, vaan käynnissä ollessaan se myös puhdistaa sisäilmaa koko ajan. Kun kotona oleillaan nyt enemmän, voi huonepölyn määrä kasvaa ja lisätä puhdistustarvetta.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimen voi puhdistaa itse. Säännöllinen puhdistaminen on tärkeää, sillä likaiset suodattimet voivat heikentää lämmitys- ja jäähdytystehoa sekä aiheuttaa sisäilmaan ylimääräisiä hajuja. Luonnollisesti myös suodatinten ilmanpuhdistusteho heikkenee niiden likaantuessa.

”Ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimet on puhdistettava sitä useammin, mitä enemmän ilmassa on epäpuhtauksia. Jos pumppu on talvikaudella koko ajan käytössä, on imuria hyvä käyttää kahden viikon välein, mutta vähintään kerran kuukaudessa”, lämpöpumppuasiantuntija, Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo.

Siitepölykausi lähestyy

Suodattimien puhtaudesta on hyvä huolehti etenkin kevään siitepölykauden lähestyessä.

Esimerkiksi Daikin Stylish -ilmalämpöpumpun puhallin kierrättää sisäyksikön läpi yli kuusi kuutiometriä ilmaa joka minuutti pienelläkin nopeudella toimiessaan. Näin ollen tavallisen olohuoneen koko ilmamäärä kiertää lämpöpumpun suodatinten läpi vähintään viisi–kuusi kertaa tunnissa.

”Talvella ulkoilmasta tulee vähemmän epäpuhtauksia sisälle, mutta korona-aikana kotona ollaan enemmän, jolloin huonepölyä ja esimerkiksi vaatteista irtoavia hiukkasia on sisäilmassa enemmän. Suodatinten puhtaudesta on tarpeen huolehtia etenkin kevään siitepölykauden lähestyessä”, Kummu neuvoo.

Ajoittain tehtävä perusteellisempi puhdistus on syytä antaa ammattilaisen tehtäväksi. Samalla käynnillä asentaja tarkistaa laitteiston kunnon ja kompressorin toiminnan sekä mm. mittaa imu- ja puhalluslämpötilat. Huolto ja kennon puhdistus on tarpeen olosuhteista ja käytöstä riippuen 2–5 vuoden välein.

Pientalojen omistajille tarjottava öljylämmityksen vaihtamiseen kannustava avustus on saamassa 10 miljoonan euron lisäpotin. Avustusta on hakenut jo 10 850 pientalon omistajaa.

Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon.

Uudella määrärahalla tavoitellaan noin 2 500 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä vuodessa noin 14,5 kilotonnilla ja lisäisi työllisyyttä noin 300 henkilötyövuodella.

Syyskuusta 2020 lähtien avustushakemuksen on jättänyt jo 10 850 pientalon omistajaa. Hakemusten käsittelyssä on ollut suuren suosion takia ruuhkaa, mutta myönteisen päätöksen on saanut jo 4 502 hakijaa. Kielteisiä päätöksiä on tehty vain 240.

Syynä kielteiseen päätökseen on usein se, että lämmitysremontti on toteutettu ennen ehtojen mukaista määräaikaa 1.6.2020, tai että asunto ei ole ympärivuotisesti asuttu. Käsittelyaika on hakemuksen jättämishetkestä riippuen noin 4–6 kuukautta.

Avustusta haettu eniten ilma-vesilämpöpumppujärjestelmiin

Tähän mennessä 1318 pientaloasujaa on ehtinyt toteuttaa hankkeen ja saada avustuksen. Euromääräisesti avustusta on maksettu noin 5,2 miljoonaa euroa.

Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on ollut selvästi suosituin vaihtoehto uudeksi lämmitysjärjestelmäksi, 65 % avustuksista on kohdistunut ilma-vesilämpöpumppuihin. Maalämpöpumppujärjestelmään on vaihtamassa 21 % hakijoista, kaukolämpöön 10 % ja sähköön 2 %.

Avustusta voidaan myöntää erilaisiin lämmitysratkaisuihin, kunhan lämmitysjärjestelmä ei perustu rakennuskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden polttoon. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.

Myös muita tukimuotoja

Jatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys voi myös olla hyvä vaihtoehto lämmitysremonttia suunnittelevalle pientalon omistajalle. Vuonna 2021 vähennys on enintään 2 250 euroa henkilöä kohden. Puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 4 500 euroa. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta.

Asuinrakennusten energia-avustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen. Avustuksen saamiseksi tulee liittää hakemukseen laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta sekä rakentamisvuodelta että korjaustoimien jälkeen. Energiatehokkuuden parantuminen on pystyttävä esittämään energiatodistuksella.

Lue lisää:

Remonttipäätös pitkän harkinnan jälkeen: Öljylämmitys vaihtui ilma-vesilämpöpumppuun

Ohjeita öljylämmityksen vaihtajille: Ely-keskus

Suomessa tehdään nyt ennätysmäärä energiaremontteja. Uuden matalaenergiajärjestelmän liittäminen vanhaan lämmönkiertojärjestelmään saattaa  tuoda mukanaan ikävän yllätyksen, jos pattereiden mitoitus ei riitä uudelle järjestelmälle tai lämmitysjärjestelmäputkisto on jo huonokuntoinen.

Lämmitysmuodon vaihtaminen öljystä nykyaikaiseen matalaenergiajärjestelmään kuten ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön on merkittävimpiä pientalojen päästöjä ja energiankulutusta alentavia toimenpiteitä.

”Kun päälämmitysmuoto vaihdetaan, on kuitenkin tärkeää, että kodin lämmitysjärjestelmää mietitään kokonaisuutena, ei vain yksittäisenä laitehankintana”, korostaa Uponor KOTI -avainasiakaspäällikkö Sami Merasto.

Energiaremontissa on hyvä tarkistaa nykyisten pattereiden mitoitusten riittävyys matalaenergiajärjestelmälle, patteritermostaattien ja -venttiilien kunto sekä lämmitysverkoston putkiston tilanne.
Pelkän lämmöntuoton uusiminen kokonaisuutta huomioimatta saattaa Meraston mukaan aiheuttaa pettymyksen, kun uutta matalaenergiajärjestelmää yritetään sovittaa nykyiseen lämmönkiertojärjestelmään.

Pattereiden vaihto lähenee 40 vuoden käyttöiässä

Pirkanmaalainen LVI-Kurikka Oy on hoitanut energiaremontteja syksystä lähtien. Heidän kokemuksensa mukaan vanha, öljy- tai puulämmitykseen mitoitettu patteriverkosto ei usein pysty välittämään uudesta matalaenergialaitteesta tehokkaasti lämpöä.

”Esimerkiksi öljykattilan tuottama menovesi on 70–80-asteista, kun taas matalaenergiajärjestelmä tuottaa patteriverkostoon 45–55-asteista vettä. Pattereiden lämmönluovutus alenee lähes puoleen, joten on selvää, että ilman kokonaisjärjestelmään tehtäviä parannuksia ei kannata edetä”, toteaa LVI-Kurikan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Vili Matikka.

Pattereiden vaihtoa kannattaa Matikan mukaan harkita, jos ne ovat olleet käytössä yli 40 vuotta, niiden lämmitysteho ei riitä tai kunto on muutoin huono.

”Vanhoihin putkiin ja pattereihin kerääntyy sakkaa, joka vähentää veden virtausta ja näin heikentää osaltaan myös lämmitystehoa.”

Kun patterit uusitaan, kannattaa vaihtaa myös termostaatit. Termostaattien lisäksi on uusittava pattereiden säätöventtiilit, sillä jos venttiilit eivät toimi kunnolla, eivät sitä tee patteritkaan. Jo pelkkä termostaattien ja patteriventtiilien vaihto voi vähentää lämmitysenergiankulutusta jopa 15–20 prosenttia.

Tukkeutuneet putkistot yleisiä

Jos lämmönkierron kanssa on ollut ongelmia – lämpö esimerkiksi leviää huoneiston pattereihin epätasaisesti – syynä voi olla tukkeutunut putkisto.

Tukkeutuneet putkistot ovat varsin yleisiä, sillä suomalaistaloissa on vielä paljon alkuperäisiä putkistoja. Lämmitysputkistojen yleisin korroosion ja putkistoon kertyvän rautasakan aiheuttaja on ulkopuolelta tullut kosteus. Esimerkiksi 1970-luvulla pesuhuoneissa ei vielä käytetty vesieristeitä, jolloin kosteutta on saattanut valua laattasaumasta betoniin ja sieltä putkiin.

Myös esimerkiksi putkiston täyttämisen yhteydessä teräsputkeen päässyt happi syövyttää putken sisäpintaa ja kerryttää sakkaa.

Lue lisää:

Energiaremontti kutisti kerrostalon sähkölaskun

Remonttipäätös pitkän harkinnan jälkeen: Öljykattila vaihtui ilmavesilämpöpumppuun