Suomen hallitusohjelman tavoitteena on luopua öljylämmittämisestä 2030-luvun alkuun menessä. Siirtymää vähähiilisempään lämmittämiseen tuetaan uusilla toimenpiteillä.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi, jolla vauhditetaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista ja Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius 2035.

”Edessämme on kymmenvuotinen urakka, jonka jälkeen yhteiskuntamme tulisi olla vapaa fossiilisesta öljylämmityksestä – ja jättiläisharppauksen lähempänä hiilineutraaliutta. Urakkaan on tartuttava yhdessä. Toivon, että saamme runsaasti näkemyksiä lausunnoilla olevaan ohjelmaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Tavoite on luopua öljylämmityksestä 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Rakennusten nykyisiä öljylämmitysjärjestelmiä ei olla kieltämässä, eikä öljylämmittäjille ole suunnitteilla sanktioita. Tarkoituksena kuitenkin on, että uusiin rakennuksiin ei enää asenneta fossiilista öljyä polttavia lämmitysjärjestelmiä.

Ohjelmaluonnoksessa esitetään 26 toimenpidettä, joilla yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä kannustetaan vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Toimilla esimerkiksi jatkettaisiin ja laajennettaisiin nykyisin tarjolla olevia avustuksia ja tukia, täsmennettäisiin tulevia energiatehokkuussopimuksia, ohjattaisiin julkisten hankintojen kriteerejä, kehitettäisiin uudisrakennusten ja laajojen korjaushankkeiden energiatehokkuussäädöksiä sekä tehostettaisiin neuvontaa ja viestintää.

Moni hakenut avustuksia

Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Niiden lämmittämiseen kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa öljyä  taloa kohden. Pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia.

Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.

Tällä hetkellä öljylämmityksestä pois vaihtaville pientaloasujille on tarjolla jopa 4000 euron avustus, ja kuntien lämmitystaparemonttien kustannuksista valtio kuittaa jopa 25 prosenttia. Reilun puolen vuoden aikana yli 13 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtoon.

”Seuraavaksi haluamme saada kuntien lämmitysremontit liikkeelle samalla tarmolla”, ministeri Krista Mikkonen kuvaa.

Lämmitystaparemontteja tuetaan myös asuinrakennusten energia-avustuksella, jota voivat hakea pientalon omistajien lisäksi myös asunto-osakeyhtiöt sekä ARA-yhteisöt.

Lue lisää:

Remonttipäätös pitkän harkinnan jälkeen: Öljylämmitys vaihtui ilmavesilämpöpumppuun

Öljylämmityksen vaihtajille tarjottava avustus saa 10 miljoonan euron lisäpotin

Valtio tarjoaa pientalon öljylämmityksen vaihtajalle kolmenlaista avustusta, mutta yhteen remonttiin voi saada vain yhtä tukea. ELY-keskus kokosi vinkit tukimuodon valinnan tueksi.

Pientalojen omistajia kannustetaan öljylämmityksen vaihtamiseen parhaillaan kolmella vaihtoehtoisella tuella: ELY-keskuksen avustuksella, joka on kohdennettu juuri öljylämmityksestä luopumiseen, ARAn energia-avustuksella sekä verotuksessa kotitalousvähennyksellä, johon on kaavailtu vuosille 2022–2027 tuntuvaa korotusta öljylämmityksen vaihtajille.

Yhteen remonttiin voi kuitenkin saada vain yhdenlaista tukea, ja tukien käytössä ja ehdoissa on selviä eroja. Eri tukien sopivuus ja määrä kannattaa selvittää oman kiinteistön kohdalla huolellisesti ennen tukimuodon valintaa.

Lämmitystaparemontin suunnittelu kannattaa aloittaa parhaiten soveltuvan lämmitysmuodon valinnalla. Maalämmön asentaminen esimerkiksi edellyttää toimenpidelupaa kunnalta, eikä ole yleensä mahdollista pohjavesialueilla.

Pyydä tarjouksia ja tee valinta niiden pohjalta

”Kun omaan kiinteistöön sopiva lämmitysmuoto on löytynyt, kannattaa pyytää urakoitsijoilta tarjouksia, joista selviää sekä hankkeen kokonaiskustannus että työn osuus. Eri tukimuotojen vertailu on helpompaa, kun nämä seikat ovat selvillä”, sanoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

ELY-keskuksen avustusta voi saada uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa, ja se on käytettävissä sekä laite- että työkustannuksiin.

ARAn energia-avustusta myönnetään laajasti energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin, niin laitteistoon kuin työhön. Avustuksen määrä on 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta enintään 4 000 tai 6 000 euroa riippuen energiatehokkuuden paranemisesta. Energiatehokkuuden arviointiin käytetään E-lukulaskelmia.

Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta, ei laitteista. Vuonna 2021 kotitalousvähennys on 40 % työn osuudesta, ja enintään 2 250 euroa. Puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 4 500 euroa, kun työkustannukset ovat vähintään 11 750 euroa.

Vuosille 2022–2027 öljylämmityksen vaihtajille on suunnitteilla suurempi 60 %:n kotitalousvähennys, jonka enimmäismäärä olisi 3 500 euroa. Puolison kanssa vähennystä voisi saada yhteensä 7 000 euroa, kun työkustannukset olisivat vähintään 12 000 euroa. Korkeamman verovähennyksen ehdoista ja muista yksityiskohdista päätettäneen loppuvuodesta 2021.

Yksinasujalle avustus on yleensä isompi, kahden kannattaa vertailla vaihtoehtoja

Yksinasuvalle ELY-keskuksen tai ARAn 4 000–6 000 euron avustukset ovat aina kotitalousvähennystä suurempia, mutta kahden aikuisen taloudessa eri tukimuotojen soveltuvuutta ja määrää kannattaa vertailla huolella.

”ARAn energia-avustus sopii erityisesti kohteisiin, joissa tehdään useita energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, esimerkiksi lämmitysmuodon vaihdos, lisäeristämistä sekä ikkunoiden ja ovien vaihto”, kertoo ylitarkastaja Sini Sirén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta.

Motiva on laskenut esimerkinomaisesti eri tukivaihtoehtojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin omakotitaloissa, joissa öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Hinnat ovat kuvitteellisia, ja todellinen hintavaihtelu on suurta kohteesta ja sen sijainnista riippuen. Myös työn osuudesta esitetään vain suuntaa antava arvio.

”Tällä hetkellä kahden henkilön kotitalousvähennys on ELY-keskuksen avustusta suurempi, kun työkustannukset ovat yli 10 500 euroa. Vuosille 2022–2027 mahdollisesti tuleva korotettu kotitalousvähennys olisi avustusta suurempi, kun työkustannukset ylittäisivät 7 000 euroa ja vähennyksen tekee kaksi henkilöä”, sanoo Motivan energia-asiantuntija Teemu Kettunen.

Hae avustus etukäteen

Energia-avustushakemus on toimitettava ARAan etukäteen. Korjaukset, joihin avustusta haetaan, saa aloittaa vasta kun avustushakemus liitteineen on toimitettu ARAan.

Myös ELY-keskuksen avustusta kannattaa hakea jo ennen hankkeen aloittamista varsinkin, jos haluaa varmistua myönteisen avustuspäätöksen saamisesta. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää 1.6.2020 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Kotitalousvähennys ilmoitetaan jälkikäteen. Vähennys myönnetään verotuksessa sille vuodelle, jolloin työ on maksettu. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä antaa Verohallinto.

Lue lisää:

Remonttipäätös pitkän harkinnan jälkeen: Öljylämmitys vaihtui ilmavesilämpöpumppuun

Korkein oikeus antoi viime viikon perjantaina ratkaisun yhtiön ja osakkaan välisessä ilmalämpöpumppukiistassa osakkaan hyväksi.

Taloyhtiöt ja osakkaat kiistelevät usein siitä, saako omalle parvekkeelle asentaa asuntoa viilentävän ilmalämpöpumpun. Lain tulkinta on ollut tähän asti selvästi taloyhtiön puolella, ja yhtiöillä on ollut käytännössä oikeus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeille ilman perusteluja.

Nyt asiassa on tapahtunut linjamuutos. Korkein oikeus antoi viime viikolla ratkaisun yhtiön ja osakkaan välisessä ilmalämpöpumppukiistassa osakkaan hyväksi.

”Korkein oikeus linjasi ratkaisussaan, että osakkaalla oli oikeus asentaa ilmalämpöpumppu omalle parvekkeelleen, vaikka asennus edellytti yhtiön vastuulla olevan seinärakenteen poraamista. Nyt taloyhtiöt eivät voi enää ilman asianmukaisia perusteita kieltää tämän tyyppisiä muutostöitä parvekkeella”, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama.

Muutostyöoikeus ei ole itsestäänselvyys

Tehty ratkaisu perustui siihen, että asunto ja parveke muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka niiden välissä on yhtiön vastuulle kuuluva ulkoseinä. Asennus ei myöskään aiheuttanut kohtuutonta haittaa taloyhtiölle suhteessa osakkaan saamaan hyötyyn.

Oikeuden mukaan asennus oli tehty muun muassa huolellisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen, joten perusteita muutostyön kieltämiseen ei ollut.

Korkeimman oikeuden ratkaisu ei silti tarkoita, että osakkaan oikeus muutostöihin olisi itsestäänselvyys. Esimerkiksi parvekkeiden kohdalla muutostyöoikeutta rajoittaa se, miten muutos vaikuttaa kiinteistön ulkonäköön tai taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin.

”Muutostyöstä aiheutuvia haittoja ja hyötyjä on harkittava aina tapauskohtaisesti. Taloyhtiöllä on edelleen mahdollisuus asettaa ehtoja tai jopa kieltää muutostyö, jos muutokset vaikuttavat esimerkiksi julkisivun ulkonäköön tai asentaminen ei ole teknisesti mahdollista rakennusta vahingoittamatta.”

Isännöitsijän tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että osakas toimittaa kaikki tarvittavat tiedot hallituksen päätöksentekoa varten. Isännöitsijän kuuluu myös varmistaa, että yhtiö asettaa muutostyölle sellaiset ehdot, joilla varmistetaan oikea asennustapa juuri kyseisessä rakennuksessa.

”Isännöitsijän kannattaa tarvittaessa käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi teknistä asiantuntijaa, kun arvioidaan asennuksen mahdollisuutta yksittäistapauksessa. Puitteet ilmalämpöpumppujen asentamiseen ovat hyvin erilaiset tiiviisti rakennetussa, vanhassa kantakaupungissa ja uudella, väljemmin rakennetulla asuinalueella”, Valkama huomauttaa.

Lue lisää:

Ilmalämpöpumpun etäojaimella uutta puhtia ikääntyvälle ilmalämpöpumpulle

Ilmalämpöpumppua ei voi asentaa taloyhtiössä omin luvin

Aalto-yliopiston tutkimus vahvistaa, että lämpöpumppu on hyvin kannattava ilman investointitukeakin. Se maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.

Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Syy on pitkälti fossiilisissa polttoaineissa: tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin kaukolämmöstä yli puolet tuotetaan kivihiiltä polttamalla.

”Lämmitys pitää sähköistää, koska sähköä voidaan tuottaa puhtaasti. Sähköistämisessä lämpöpumpuilla on puolestaan merkittävä rooli; esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA:n esittää, että vuonna 2045 puolet lämmityksestä pitäisi tuottaa lämpöpumpuilla”, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari.

Vimpari selvitti tuoreessa, Environmental Research Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, kannattaako energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen pyrkivien kaupunkien myöntää investointitukia lämpöpumppujen hankkimiseen. Hän vertaili kahdeksan suuren suomalaiskaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion ja Lahden – kaikkien asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista.

Lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin 9 prosenttia ja lämpöpumpun asentamisen jälkeen noin 4 prosenttia. Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä reilu kymmenen vuotta.

Monella tavalla houkutteleva investointi

Ympäristöministeriö on budjetoinut 100 miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosina 2020–2022.

”Lämpöpumppu voi tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Se on siis todella energiatehokas – ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Siksi pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen todella myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin. Esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen. Todennäköisesti olisi järkevämpää kohdistaa resurssit tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan esimerkiksi taloyhtiöille”, Vimpari sanoo.

Vimpari näkee lämpöpumpun myös houkuttelevana investointina sellaisilla paikkakunnilla, joissa asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi.

”Kalliimmilla alueilla lämpöpumpun hinta voi olla alle prosentin asunnon arvosta, mutta halvimmalla yli 10 prosenttia. Jälkimmäisessä tapauksessa motivaatio ja mahdollisuudet investoida eivät ehkä ole kovin korkealla – erityisesti kun asukkaiden tulot myös korreloivat asuntojen hintojen kanssa. Siksi mahdolliset investointituet kannattaisi suunnata näille alueille, koska päästöjen vähentäminen on kuitenkin meidän kaikkien kannalta välttämätöntä”, Vimpari sanoo.

Vimparin analyysin mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.

”Koska lämmitys muodostaa suomalaisen päästöistä viidenneksen, kyseessä on ehkä suurin teko, jonka voi omien päästöjensä vähentämiseksi tehdä.”

”Suomalaisen lämmityspäästöt ovat yli kaksinkertaiset ruotsalaiseen verrattuna. Ruotsissa alettiin jo 90-luvulla verottaa polttoöljyn käyttöä lämmityksessä, mikä vauhditti lämpöpumppujen hankintaa. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että myös Suomen kaupunkien on pakko ratkaista lämmityskysymys kestävällä tavalla”, sanoo Vimpari.

Lue lisää:

Lämpöpumppujen suosio näkyy asumisen energiankulutuksessa

Kaukolämpö on jäämässä suosiossa maalämmön ja ilmalämpöpumppujen taakse

Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavan avustuksen hakemusten käsittely on ruuhkautunut. Päätöstä joutuu odottamaan yli puoli vuotta.

Öljylämmityksestä luopumiseen pientaloissa kannustava avustus on ollut suosittu. Sitä on hakenut vuodessa jo 15 475 öljylämmitteisen pientalon omistajaa.

Myönteisen päätöksen on saanut 7 680 hakijaa ja kielteisen 525. Avustuspäätöksiin on nyt sidottu yhteensä 28 miljoonaa euroa.

Hakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä yli puoli vuotta. Hakemusten käsittelyyn on palkattu myös lisävoimia elokuusta alkaen, tiedottavat Ympäristöministeriö ja hakemuksia käsittelevä Pirkanmaan ELY-keskus.

Käsittelyn odotetaan nopeutuvan myös siitä syystä, että valtioneuvoston tänään antaman asetuksen myötä jaettavaksi vapautuu myös vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitetut 9,4 miljoonaa euroa. Hakemusjonoa päästään purkamaan nyt jaettavaksi vapautuneiden määrärahojen turvin. Avustus täyttää jatkossa EU:n elpymisvälineen kriteerit, ja siihen voidaan hakea lisärahaa EU:lta vuoden 2022 talousarviolla.

Öljylämmityksen tilalle maalämpöä

Toukokuussa julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa linjataan, että öljylämmityksestä luopumista tuetaan EU:n elvytysvaroista yhteensä 70 miljoonan euron lisärahalla. Siitä 65 miljoonaa euroa ohjataan pientalojen omistajille ja 5 miljoonaa euroa kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille.

Hallitusohjelman mukaan fossiilisesta öljylämmityksestä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Öljylämmityksestä luopuminen auttaa Suomea myös merkittävästi saavuttamaan taakanjakosektorille vuodelle 2030 asetetut EU:n ilmastotavoitteet.

Avustusta voidaan myöntää pientalon omistavalle yksityishenkilölle tai kuolinpesälle, kun ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon öljylämmityksen tilalle tulee fossiilittomaan energiaan perustuva lämmitysjärjestelmä, ja kun muutostöiden kustannukset ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen.

Avustuksen määrä on 4 000 euroa siirryttäessä öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun ja 2 500 euroa siirryttäessä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustusta ei myönnetä fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin.

Lue lisää:

Kumpi on vähähiilisempää, puu vai betoni? Asiantuntija: ”Rakentamisen materiaaleilla ei ole mitään merkitystä”

Öljylämmityksestä luopumisen tukia jatketaan mutta sanktioita ei ole suunnitteilla

Kaukolämmön hinta alkaa olla monen taloyhtiön mielestä jo kipurajalla. Vaihtoehtona on siirtyä omaan energiantuotantoon.

Kaukolämpöä Helsingissä ja eri puolilla Suomea myyvä energiayhtiö Helen ilmoitti alkuviikosta nostavansa syyskauden energiahintaansa 29,9 % korkeammalle tasolle verrattuna viime vuoden syyskauden hintaan. 1.10.-31.12.2021 Helen laskuttaa energiasta 82,62 €/MWh.

Kaukolämmön energiahinta vaihtuu neljä kertaa vuodessa. Osa kaukolämmön hinnannoususta on tapahtunut jo alkuvuodesta ja kesäkaudella. Nousun syyksi yritys mainitsee vuoden vaihteessa tehdyn valmisteverojen korotuksen sekä poikkeuksellisen voimakkaan polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnan samanaikaisen nousun.

Kaukolämmön kiinnostavuus laskee

Helenin mukaan hinnankorotus nostaa tyypillisen 84-neliöisen kerrostaloasunnon lämmityskustannuksia syyskauden ajan +15 €/kk verrattuna viime vuoden syyskauden hintatasoon, jolloin kuluttaja joutuu maksamaan lämmitysenergiasta noin 76 € kuukaudessa.

Isännöintiliitto näkee kaukolämmön hinnanaousun ajavan taloyhtiöitä yhä enemmän tuottamaan energiansa itse.

”Taloyhtiöiden kannattaa tarkastella energia-asioita entistä enemmän. Suurimmat paineet osakkaan maksaman hoitovastikkeen nousuun tulevat energiakustannusten kasvusta, jos mitään ei tehdä”, sanoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

Tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2019 jopa 77 prosenttia taloyhtiöistä lämpeni kaukolämmöllä.

Taloyhtiöillä useita mahdollisuuksia

Taloyhtiöillä on erilaisia mahdollisuuksia vastata kasvaviin energiakustannuksiin.

”Keskitettyjen ratkaisujen, kuten kaukolämmön, rinnalle on tullut yhä enemmän kiinteistötason toimenpiteitä. Näitä ovat yleisimmin maalämpö ja ilmalämpöpumput, mutta monia muitakin vaihtoehtoja on, kuten entistä tehokkaammat aurinkopaneelit”, Viljamaa sanoo.

Isännöintiliiton vuoden alussa julkaiseman Energiabarometrin mukaan taloyhtiöt eivät enää ole kiinnostuneet kaukolämmöstä pääasiallisena energianlähteenä. Peräti 30 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että taloyhtiö valitsee maalämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan.

”Valtaosa taloyhtiöistä tulee jatkossakin lämpenemään kaukolämmöllä, ja lämpöyhtiöt tulevat varmasti kehittämään omaa toimintaansa, jotta ne pysyvät kilpailussa mukana. Taloyhtiöissä on kuitenkin nyt tärkeää ymmärtää, että ympäristön ja kustannusten takia on oleellista selvittää omat mahdollisuudet tehdä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä.”

Lue lisää:

270 asunnon taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä Helsingissä

Lämpöpumppujen suosio jatkuu: Nyt yleistyvät kerrostalojen maa- ja ilmalämpöpumput

Syksyn saapuessa sää viilenee. Nyt on hyvä aloittaa syksyn huoltotyöt omakotitalossa, sillä lämmityskauden alkaessa syyshuollolla on merkitystä paitsi energiansäästöön myös asumisviihtyvyyteen.

Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta hyvä hetki myös miettiä kodin energiankulutusasioita. Talon syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden.

”Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia”, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Syksyn ensitöinä lämmityksen säätäminen

Lämmityskauden alkaessa on kesäsulkujen avauksen lisäksi testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkaako patteri lämmetä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata läpi lämmityskauden ja tarkastaa lukemat lämpömittarista. Energiataloudellinen lämpötila on 20–22 °C, makuuhuoneessa asteen, pari matalampi.

Varmista, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, ettei esimerkiksi takan lämmitys käynnistä ilmalämpöpumpun jäähdytystä.

Ilmanvaihdon toimittava koko ajan

Jos pesutiloissa ei ole vielä lattialämmitys päällä, nyt se viimeistään kannattaa kytkeä. Sopivasti säädetty lattialämmitys tuntuu jalkapohjissa vain hieman lämpimältä. Energiatehokkainta on hyödyntää lämpötilansäädössä ajastusta.

Pesutilojen ilmanvaihdon on toimittava, jotta tilat kuivuvat.  Kun käytössä on koneellinen ilmanvaihto, on sen oltava päällä koko ajan. Saunaa lämmitettäessä voi vähentää löylyhuoneen ilmanvaihtoa, jos poistoilmanvaihdossa on siihen säätö.

Lue lisää:

Talvipakkaset koettelevat ilmanvaihtoa: ”Loogiselta kuulostava teko on ehdottomasti virhe”

5 vinkkiä omakotitalon syyshuoltoon

Energian hintojen viimeaikainen nousu pakottaa monet taloyhtiöt perimään ylimääräistä hoitovastiketta, uskoo Isännöintiliitto.

Tänä talvena monessa taloyhtiössä selviää, miten osakkaiden omaisuutta on hoidettu.

Energian hintojen viimeaikainen nousu voi pakottaa monet taloyhtiöt perimään ylimääräistä hoitovastiketta, uskoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.

Viljamaan mukaan on selvää, että kaikilla taloyhtiöillä ei ole riittävää puskuria koko EU-aluetta koskevan energian hinnannousun kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Puskurilla hän tarkoittaa kolmen, neljän kuukauden vastikeylijäämää, jonka hyvin hoidettu taloyhtiö on kerännyt yllättäviä tilanteita varten.

”Taloyhtiöiden puskuria voi verrata kotitalouksien tarpeeseen kerätä hieman ylimääräistä, jotta ihmisten ei tarvitse huonoina hetkinä turvautua esimerkiksi pikavippeihin. Taloyhtiöllä puskurin pitää olla riittävä, muttei liian iso, jotta osakkaiden varoja ei makuuteta turhaan taloyhtiön tilillä.”

Energian lisäksi myös korjaukset kallistuvat

Taloyhtiön osakkailta perimällä hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoitokulut, joita tulee energian kulutuksesta, pienistä korjauksista ja hallinnosta. Korjauksia ovat esimerkiksi roskakatoksen uusiminen, yleissaunan puuosien vaihtaminen ja piha-aitojen korjaaminen. Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä hoitokuista jopa neljännes tulee tällaisista korjauksista.

Rakennusmateriaalit ovat kallistuneet, joten energian hinnan nousun lisäksi myös korjauskustannukset nousevat. Tämäkin luo painetta 1–2 kuukauden ylimääräisen hoitovastikkeen perimiselle, Isännöintiliitto muistuttaa.

Mistä tavallinen osakas sitten tietää, missä tilassa oman taloyhtiön talous on?

”Hyvän taloyhtiön toimintakertomuksessa pitäisi lukea, onko taloyhtiön maksuvalmius hyvä. On myös tärkeää, että hallitus ja isännöinti pystyvät selittämään osakkaille sen, miksi talouden tila on hyvä tai heikko”, Viljamaa huomauttaa.

Lue lisää:

Kaukolämmön hinnannousu ajaa taloyhtiöitä omaan energiantuotantoon

Energiaremontti kutisti kerrostalon sähkölaskun: Lämpöä ei enää tuhlata

TM Rakennusmaailma selvitti: Näin rakennustarvikkeiden hinnat harppasivat

Rakentamisen suhdannekäänne on ollut nopea. Uhkana on myös toimitusaikojen piteneminen.

Rakentaminen kokonaisuutena supistui viime vuonna 4 prosenttia, mutta täksi ja ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi parin prosentin kasvua. LVI-tukkumyynti on kääntynyt vuoden ensimmäisen kvartaalin (tammi–maaliskuu) negatiivisen tuloksen jälkeen selvään kasvuun. Heinä–syyskuussa kasvua oli jo peräti 13 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Rakentajien ja rakennuttajien rasitteena ovat kustannusten nousu ja ongelmat komponenttien saatavuudessa.

”Rakentamisen hyvä vauhti on nostanut talotekniikkatuotteiden volyymeja. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan selitä hyvää tilastoa. Euromääräisestä kasvusta merkittävä osa johtuu raaka-aineiden ja komponenttien voimakkaasta kallistumisesta, joka näkyy myös tuotteiden ja järjestelmien myyntihinnoissa”, toteaa Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n (Talteka) toimitusjohtaja Ilkka Salo.

Talteka on Rakennusteollisuuden toimialajärjestö ja se tilastoi LVI-teknisten tuotteiden tukkumyyntiä.

Uhkana toimitusaikojen piteneminen

Rakennusteollisuus ennakoi kasvun jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Myös LVI-urakoitsijoiden näkymät ovat valoisat. Asuntorakentamisen ohella myös toimitilarakentaminen toipuu.

Korjausrakentamisessa koronan aiheuttama varovaisuus näyttäisi vaihtuvan kasvuun. Etenkin asuinrakennusten korjaukset ovat selkeästi lisääntyneet.

Teollisuus- ja varastorakentamisen ennakoidaan kasvavan selvästi. Julkisen sektorin hankkeetkin toipunevat notkahduksen jälkeen. Liike- ja toimistorakentamisen puolella odotukset ovat kuitenkin matalammalla.

”Tilanne näyttää hyvältä, mutta suurena uhkana ovat raaka-aineiden sekä komponenttien kustannusten nousu ja pitkät toimitusajat. Loppuvuoden kasvulukemat eivät todennäköisesti ole parin viime kvartaalin tasolla, mutta koko vuosi jää melkoisella varmuudella plussan puolelle. Aloitusten hyvä taso kannattelee talotekniikkaa pitkälle ensi vuoteen”, arvioi Salo.

Lue lisää:

Rakennustarvikkeiden hinnannousu jatkuu vahvana

TM Rakennusmaailma vertaili rakennustarvikkeiden hintoja: Nopeaa nousua, peruttuja talokauppoja

Lämmitysremontti on ajankohtainen lähes 70 prosentissa omakotitaloista, selviää Uponorin tekemästä tutkimuksesta.

Remontti on monelle ajankohtainen, sillä vain reilu viidennes on uusinut koko lämmitysjärjestelmänsä 20 viime vuoden aikana.Uponorin ja Rajentaja.fi:n tutukimukseen vastanneista 565 omakotitaloasukkaasta yli 80 prosenttia asuu yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.

Vain reilu viidennes vastaajista on uusinut koko lämmitysjärjestelmänsä 20 viime vuoden aikana. Miltei 40 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on käytössään alkuperäinen lämmitysjärjestelmä. Vajaa 40 prosenttia puolestaan oli korjannut alkuperäistä järjestelmää osittain.

Lämmitysremontti tarpeen

Lämmitysremonttia suunnittelevien määrä on noussut selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi viime vuonna 11 prosenttia vastaajista kertoi teettävänsä remontin lähiaikoina, nyt lämmitysremontti on suunnitteilla 25 prosentilla vastaajista. Lisäksi reilu 40 prosenttia oli harkinnut remonttia, vaikkei aikonutkaan teettää sitä vuoden sisällä.

Ylivoimaisesti tärkein syy remontin teettämiseen on liian paljon energiaa vievä ja kalliiksi tuleva vanha lämmitysjärjestelmä. Vanhan järjestelmän pelätään rikkoutuvan ja aiheuttavan vesivahingon. Järjestelmä ei myöskään osalla vastaajista toiminut toivotulla tavalla.

Lämmönlähde ensisijainen korjauskohde

Ensisijaisesti remontissa halutaan vaihtaa tai korjata lämmönlähde. Tätä harkitsevien määrä on viime vuodesta hieman noussut ja nyt lämmönlähteen vaihtamista mietti 43 prosenttia vastaajista.

”Myös valtion myöntämät avustukset ovat vauhdittaneet etenkin öljylämmityksen vaihtamista energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon”, sanoo konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.

Uudet matalaenergialaitteet vaativat tehokkaasti toimiakseen myös hyväkuntoisen putkiston ja patteriverkoston.

”Nykyinen patteriverkosto ja lämmitysputkisto onkin aina syytä tarkistaa ja tarvittaessa uusia, jotta matalaenergiajärjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti.”

Koko lämmitysjärjestelmän uusimista harkitsee yhä useampi. Viime vuonna vajaa viidennes vastaajista kertoi remontoivansa koko järjestelmän, nyt täydellistä remonttia harkitsi jo hieman yli neljännes vastaajista. Lämmönjakotavan korjaamista tai vaihtamista harkitsi reilu viidennes.

Vesikiertoiset patterit ovat edelleen toivottavimpana pidetty lämmönjakotapa yli 20 vuotta vanhoissa taloissa. Uudemmissa taloissa ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys. Viidennes vastaajista piti sitä mieluisimpana lämmönjakotapana myös yli 20 vuotta vanhaan taloon.

”Vesikiertoisen patteriputkiston rakenteellinen elinikä on noin 30–50 vuotta. Ajoissa tehdyllä remontilla vältetään kalliin vesivahingon riski”, Klemetti toteaa.

Lue lisää:

Lämmityksen ja ilmanvaihdon huolloista ei kannata tinkiä

Pientalon lämmitysremontti ja uuden lämmitysjärjestelmän valitseminen on yksi kodin isoimmista päätöksistä. Sen suunnittelussa kannattaa kartoittaa huolellisesti vaihtoehdot ja omat tarpeet.

Lämmitysremontti on ajankohtainen yhä useammassa suomalaisessa omakotitalossa. Vanha järjestelmä on usein kallis energiasyöppö, ja vesikiertoisissa patteriputkistoissa vuodet lisäävät myös vesivahingon riskiä. Energiankulutuksen tehostuminen remontin jälkeen näkyy suoraan lämmityskustannuksissa. Noin 67 prosenttia suomalaistalojen energiankulutuksesta aiheutuu lämmityksestä.

Energiatehokkuus on otettava huomioon rakentamisessa ja remontoinnissa entistäkin vahvemmin, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) astui voimaan kokonaisuudessaan tänä vuonna. Muutoksen tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja hillitä sitä kautta ilmastonmuutosta.

Lämmitysremontti kannattaa suunnitella aina tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa. Ammattilainen osaa laskea päätösten tueksi realistisen kustannusarvion.

5 vinkkiä, joilla lämmitysremontti onnistuu

1. Hae tukea pientalon energiaremonttiin

ELY-keskus myöntää pientaloille öljylämmityksestä luopumiseen avustusta joko 2 500 tai 4 000 euroa. Täyden 4 000 euron tuen saa, jos öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla. ARA puolestaan myöntää asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin enimmillään jopa 6 000 euroa, kun rakennus korjataan lähes nollaenergiatasolle.

Tukien vaihtoehtona lämmitysremonttiin voi hyödyntää kotitalousvähennystä, jota voi saada yhdessä puolison kanssa 4 500 euroa. Ensi vuoden alusta öljylämmityksestä luopumista tuetaan korottamalla sen osalta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon. Puolison kanssa vähennystä voi siis saada yhteensä 7 000 euroa. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa 2022–2027.

2. Lämmitysjärjestelmä on aina kokonaisuus

Kodin lämmitysjärjestelmää on aina mietittävä kokonaisuutena, ei vain yksittäisenä laitehankintana. Kun lämmitysmuoto vaihdetaan nykyaikaiseen matalaenergiajärjestelmään, on tärkeää varmistaa myös muun lämmitysverkon osien kunto ja toiminta samalla kertaa. Jos esimerkiksi öljylämmityksestä vaihdetaan maalämpöön, on samalla tarkistettava, onko nykyisten pattereiden lämmitysteho enää riittävä. Entä millaisessa kunnossa ovat lämmitysverkoston putkisto sekä patteritermostaatit ja -venttiilit?

3. Remonttikartoituksen saa usein veloituksetta

Pientalon lämmitysremontin suunnittelussa kannattaa käyttää apuna ammattilaista. Lämmitysremontteja tekevät yritykset tarjoavat useimmiten veloituksettoman remonttikartoituksen, joka ei vielä sido asiakasta mihinkään. Kartoituksen avulla voidaan tarkasti määritellä, mitä remontissa olisi tarpeellista tehdä eri laitteiden ja järjestelmien osalta. Kartoituksen perusteella urakoitsija pystyy myös antamaan täsmällisen tarjouksen.

4. Älyratkaisut nostavat energiatehokkuutta entisestään

Älykkäillä taloautomaatiojärjestelmillä kodin eri toimintoja, kuten lämpötilaa tai valaistusta, voidaan helposti seurata, ohjata ja optimoida yhä tehokkaammiksi. Kodin lämpötila voidaan esimerkiksi säätää pidempään poissa ollessa alhaisemmaksi ja ennen kotiinpaluuta nostaa etäyhteydellä takaisin normaaliksi. Älyratkaisujen säästöpotentiaali perustuu talotekniikasta kerättyyn tietoon, jonka pohjalta energiankulutusta on helppo ohjata haluttuun suuntaan ja välttää esimerkiksi tilojen liikalämmittäminen. Älykkään teknologian lisääminen rakennuksissa on myös yksi keino saavuttaa tänä vuonna voimaan astuneen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet.

5. Säätölaitteiden päivityskin saattaa riittää

Aina täysremontti ei ole tarpeen – jo lämmitysjärjestelmän säätölaitteiden päivitys voi tuoda merkittäviä säästöjä energiankulutukseen. Esimerkiksi patteritermostaattien ja -venttiilien vaihdolla lämmitysenergian kulutusta voidaan vähentää jopa 15–20 prosenttia. Vesikiertoisten lattialämmitysjärjestelmien älykkäät säätöominaisuudet ovat nykyisin saatavilla myös vesikiertoisiin patterijärjestelmiin. Se tuo mahdollisuuden huonekohtaiseen lämmönsäätöön sekä järjestelmän etäohjaukseen. Jo yhden asteen alennus huonelämpötilassa merkitsee noin 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.

Vinkit antoi tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta.

Lue lisää:

Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Lämpöä lähijärvestä: Pohjavesilämmitys lämmittää rivitaloa

Miten kalliiksi ilmalämpöpumpulla lämmittäminen tulee pakkaspäivinä? Entä onko onko ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu sammutettava kovimmilla pakkasilla?

Ilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumppun käyttöön kovalla pakkasella liittyy usein epävarmuutta. Moni pelkää, että lämmittäminen tulee kalliiksi kylmimpinä päivinä. Näin ei kuitenkaan ole.

Ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu kannattaa pitää päällä koko talven ajan, vaikka pakkanen kiristyisikin. Lämpöpumppujen ohjausautomatiikka pitää huolen siitä, että lämpöpumppu ei vaurioidu ankarissakaan olosuhteissa. Laadukkailla ilmalämpöpumpuilla ei ole pakkasrajoja. Parhaat mallit lämmittävät tehokkaasti vielä 25 asteen pakkasella.

Miten käy ilmalämpöpumpun hyödyn pakkasella?

Ilmalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput vähentävät tehokkaasti koko lämmityskauden energiakustannuksia, eikä sitä hyötyä hukata pakkasjaksojen aikana. Ratkaisevinta on siis energiatehokkuus koko lämmityskaudella, jonka pituus on eteläisessäkin Suomessa 250 vuorokautta eli 8,5 kuukautta. Ulkoilman lämpötila taas on yli 60 % vuodesta +10 asteen ja -10 asteen välillä koko maassa, Lappi mukaan lukien.

Näissä lämpötiloissa ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on parhaimmillaan.

Suomen ilmastossa laadukkaan ilmalämpöpumpun koko lämmityskauden lämpökerroin on neljä, eli yhdellä sähköyhtiöltä ostetulla kilowatilla tuotetaan neljä kilowattia lämpöä.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä matalamman lämpötilan lämmönjakojärjestelmään se liitetään; paras tulos saavutetaan siis lattialämmityksellä. Laadukkaan laitteen lämpökerroin on parhaimmillaan lähes neljä, vesikiertoisilla lämpäpattereilla voidaan päästä lämmityskauden aikana lähes lämpökertoimeen 3.

Mitä on huomioitava ilmalämpöpumpun käytössä ja säätämisessä?

Ilmalämpöpumppu on energiaa säästävä tukilämmitysmuoto, joten kodin lämpöpatterit kannattaa pitää päällä, mutta termostaatti säädettynä ainakin pari astetta ilmalämpöpumpun tavoitelämpötilaa alemmas.

Jos ilmalämpöpumpun tavoitelämpötila on 21 astetta, niin voit pitää patteritermostaatit 17–18 asteessa. Tällöin lämpöpatterit eivät normaalitilanteessa ole lainkaan käytössä, mutta lämpiävät tarvittaessa.

Jos lämmität myös tulisijalla, varmista, että ilmalämpöpumppu on lämmitystilassa. Automaattiasetuksella se voi ryhtyä jäähdyttämään takan tai uunin lämmittäessä huonetta.

Älykkäimmissä ilmalämpöpumpuissa on takkatoiminto, joka hyödyntää tulisijasta saatavaa lämpöä parhaalla tavalla kierrättämällä lämmitettyä sisäilmaa. Tulisijan lämmön maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää myös puhaltimen nopeuden ohjaamista sisä- ja ulkoiman lämpötilaeron perusteella.

Ilma-vesilämpöpumppu liitetään vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Asiantuntija määrittää jokaiseen kohteeseen parhaiten sopivan ratkaisun, johon tarvitaan riittävät ja oikeat lähtötiedot mm. talon energiankulutuksesta ja lämmitysjärjestelmästä. Ilma-vesilämpöpumpun asennuksen yhteydessä tehtävällä lämmitysjärjestelmän säädöllä saavutetaan mukava ja tasainen sisälämpötila kaikissa huoneissa ja lisäksi jopa 10–15 prosentin energiansäästö.

Miten ilmalämpöpumppua pitää huoltaa?

Lämpöpumpun omistaja voi vaikuttaa laitteen toimintaan omilla toimillaan merkittävästi. Ilmalämpöpumpun sisäyksikön suodattimet on imuroitava 2–4 viikon välein. Ulkoyksikkön on hyvä tarkistaa noin kerran kuukaudessa.

Ilmalämpöpumppu kierrättää koko ajan sisäilmaa lävitseen ja samalla puhdistaa ilmaa. Mitä enemmän epäpuhtauksia sisäilmassa on, sitä useammin suodattimet on puhdistettava. Suodattimien puhdistus käy helposti avaamalla etupaneeli ja nostamalla suodattimet irti. Jos pöly on rasvaista eikä irtoa imurilla, suodattimet voi pestä haaleassa vedessä, jossa on hieman neutraalia pesuainetta.

Sekä ilmalämpöpumpun että ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö kannattaa pitää puhtaana lumesta ja roskista, jotka voivat häiritä ilman kiertoa. Samalla on tarkistettava, että kondenssivedet valuvat oikeaan paikkaan. Tarkista myös sisäyksikkö päällisin puolin, ettei laitteessa ole hälytyksiä tai nestevuotoja.

Ammattilaisen on hyvä tarkistaa lämpöpumpun toiminta sekä pestä ilmalämpöpumpun sisäyksikön kenno parin–kolmen vuoden välein. Ilma-vesilämpöpumussa puhdistetaan lämmitysjärjestelmässä oleva suodatin eli ns. mutatasku. Ammattilainen tarkistaa myös kompressorin toiminnan.

Hukkuuko lämmityskauden energiansäästö, jos ilmalämpöpumppua käytetään kesällä viilentämiseen?

Viilentämiseen kuluu vähemmän energiaa kuin lämmittämiseen. Talvella kodin lämpötila on nostettava 20–40 astetta ulkoilmaa korkeammalle, kesähelteillä riittää muutaman asteen viilentäminen. Jäähdyttävä ilmalämpöpumppu myös kuivaa sisäilmaa, jolloin ilma tuntuu viileämmältä.

Tyypillisissä kohteissa jäähdytyksen energiakustannus on joitain kymppejä vuodessa.

Kotia voi viilentää myös jäähdyttävällä ilma-vesilämpöpumpulla, tämä tapahtuu valittuihin huoneisiin sijoitettavien puhallinkonvektorien avulla. Puhallinkonvektori on myös tehokas ja energiaa säästävä lämmönjakolaite.

Vastaukset antoi Daikinin lämpöpumppuasiantuntija, tuotepäällikkö Jussi Kummu.

Lue lisää:

Pidä ilmalämpöpumppu energiatehokkaana talvella

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua vertailussa

Pakkaset paukkuvat pian koko Suomessa. Ennen kunnon pakkasia kannattaa lämmitysjärjestelmän toiminta tarkastaa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

Hyväkuntoinen ja oikein säädetty lämmitysjärjestelmä toimii tehokkaasti – ja pitää myös lämmityskustannukset aisoissa.

Kiinteistön automaatio- ja seurantajärjestelmien avulla on helppo tarkistaa, että asetukset ja säädöt ovat kohdallaan talven lämmityskauden alkaessa. Kiinteistöhuollon kannattaa tarkistaa laitteiden toiminta ja säädöt ja tilata tarvittaessa laitehuolto paikalle, jotta kaikki on toimintakunnossa pakkasten tullessa.

“Kiinteistön energiankulutusta ja järjestelmien toimintaa kannattaa säännönmukaisesti seurata pitkin vuotta, ei vain näin lämmityskauden alussa. Seurannassa automaatio on hyvä työkalu. Ennakoimalla ja reagoimalla reippaasti ongelmatilanteisiin vältetään turhaa energiankulutusta ja rahanmenoa”, painottaa johtava asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:sta.

Rakennusautomaation toiminta on myös hyvä varmentaa säännöllisillä tarkastuksilla.

Nämä kannattaa tarkisstaa ennen kuin pakkaset pakkuvat

1 Lämmitysverkoston paisunnan toiminta ja painetasot.
2 Tarkista kesäsulut: nyt ne pitää viimeistään avata.
3 Seuraa sisälämpötiloja lämmityskauden aikana ja selvitä lämpötilaerojen syyt. Jos koko kiinteistössä on kylmää, säädä lämmityksen säätökäyrää. Jos vain yksittäisissä tiloissa on ongelmia, selvitä syy tarkemmin. 4 Syynä voi olla tuloilman liian alhainen lämpötila, lämmitysverkoston epätasapaino tai rakenteellinen ongelma (esimerkiksi vuotava ikkuna tms.).
5 Mahdollisten huonesäätimien asetusarvot on hyvä tarkistaa lämmityskauden alussa, jotta niiden asetukset vastaavat lämmitystarvetta, ja jotta tilaa ei lämmitetä ja jäähdytetä samanaikaisesti.
6 Tarkista ilmanvaihdon oikeat tuloilmalämpötilat. Ajankohtaista tietoa on muun muassaKuntien sisäilmaverkoston suosituksissa.
7 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton toiminta kannattaa myös tarkistaa säännöllisesti.
8 Muista tarkistaa myös ilmanvaihdon toiminta. Ilmanvaihdon ja lämmityksen on toimittava yhteen, joten myös ilmanvaihdon toiminta kannattaa tarkistaa. Erityisen tärkeää on, ettei viilennetä ja lämmitetä samaan aikaan – kesän jälkeen asetukset on hyvä tarkistaa.

Lue lisää:

Ilmanvaihdon merkitys talolle näkyy syksyllä

Talvipakkaset koettelevat ilmanvaihtoa: Loogiselta kuulostava teko on ehdottomasti virhe

Öljylämmityksen vaihtajille on annettu virheellistä tietoa avustuksen ehdoista. Pahimmillaan urakoitsija on jopa toimittanut ELY-keskuksen päätöstä muistuttavan viestin avustuksen myöntämisestä.

Jo lähes 18 000 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskuksen avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen. Heistä yli 9 300 on saanut päätöksen.

Avustuksella on positiivisia työllisyys- ja ilmastovaikutuksia, mutta lämmityksenvaihtoinnokkuus on ELY-keskusten mukaan synnyttänyt myös ikäviä lieveilmiöitä. Avustuksen hakijat ovat kohdanneet virheellistä tietoa ja jopa huijauksia.

Öljylämmityksen avustuksesta huijausviesti

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon on tullut tapauksia, joissa lämmitysalan urakoitsija on toimittanut öljylämmityksen vaihtoa suunnittelevalle asiakkaalle virheellistä tietoa avustuksen ehdoista. Pahimmillaan öljylämmityksen vaihtaja on jopa saanut urakoitsijalta ELY-keskuksen päätöstä muistuttavan viestin avustuksen myöntämisestä.

”Alan toimijat ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Koemme kuitenkin tärkeäksi varoittaa öljylämmityksen vaihtajia ja kehottaa heitä huolellisuuteen. Jos asiakas luottaa urakoitsijan tarjoamiin virheellisiin dokumentteihin tai suullisiin tietoihin, vaarana on, että remontti ei täytäkään avustuksen ehtoja ja avustus jää saamatta”, huomauttaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä.

ELY-keskus muistuttaa, että se ei koskaan toimita avustuspäätöstietoja urakoitsijalle, vaan päätös lähetetään aina suoraan kiinteistön omistajalle joko postilla tai sähköpostilla.

Täydennyspyyntöihin on vastattava

Öljylämmityksen vaihtajat ovat kertoneet ELY-keskukselle saaneensa urakoitsijoilta väärää tietoa avustuksen myöntämisperusteista ja muista ehdoista. Virheellistä tietoa liikkuu esimerkiksi vaatimuksesta poistaa öljysäiliö.

”Pelkkä säiliön puhdistaminen ei riitä, vaan avustuksen saamiseksi säiliö pitää pääsääntöisesti poistaa. Öljysäiliön voi jättää paikoilleen ainoastaan, jos ympäristösuojeluviranomainen on myöntänyt luvan poiketa poistamisvelvollisuudesta tai jos rakennuksen sisällä olevan öljysäiliön poistaminen ei ole mahdollista rakennuksen kantavia rakenteita purkamatta”, Heikkilä selvittää.

Avustuksen tarkat myöntämisperusteet ja ehdot löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta. Verkkoon on koottu myös asiakkaiden esittämiä usein kysyttyjä kysymyksiä.

Jos hakemuksen tiedot tai liitteet ovat puutteellisia, ELY-keskus toimittaa hakijalle täydennyspyynnön sähköisen asiointipalvelun kautta, sähköpostilla tai kirjeellä. Näihin täydennyspyyntöihin tulee vastata määräajassa.

Jos avustuksen hakija epäilee joutuneensa lämmitysremontin yhteydessä rikoksen kohteeksi, hänen kannattaa kääntyä suoraan poliisin puoleen.

Tällä hetkellä ELY-keskuksen käsittelyssä ovat tammi- ja helmikuussa saapuneet hakemukset.

Lue lisää:

Remonttipäätös pitkän harkinnan jälkeen: Öljylämmitys vaihtui ilmavesilämpöpumppuun

Ilma-vesilämpöpumppujen kysynnän kasvaa ja Suomessa 50 prosentin kasvuvauhdilla. Myös Euroopassa siirrytään vauhdilla energiaa säästäviin lämpöpumppuihin.

Siirtymä energiaa säästäviin lämpöpumppuihin kiihtyy Euroopassa. Erityisen nopeasti lisääntyy vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin tarkoitettujen ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä, joita käytetään Suomessa sekä uudisrakennuksissa että vanhojen sähkö- ja öljykattiloiden korvaamiseen.

Lämpöpumppuvalmistaja Daikin uskoo keskimääräisen vuotuisen kasvun nousevan 20 prosenttiin koko Euroopassa. Suomessa kasvuvauhti on tänä vuonna yli 50 prosenttia.

Ilma-vesilämpöpumppujen suosioon monta syytä

Vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien lämmönlähteenä käytettävien ilma-vesilämpöpumppujen toimitukset lisääntyvät Suomessa tänä vuonna pitkälti yli 50 prosenttia. Kaikkiaan lämpöpumpuilla tuotetaan vuositasolla 13 TWh lämpöenergiaa, josta 9 TWh saadaan rakennuksia ympäröivästä ilmasta ja maasta sekä ilmanvaihdon hukkalämmöstä.

”Ilma-vesilämpöpumppujen suosion kasvuun on lukuisia syitä. Tekniikan kehittyminen on tehnyt laitteista yhä houkuttelevampia, ja niiden investointikustannus kohtuullinen, kun käyttöönotto ei vaadi energiakaivon poraamista. Suomessa myös öljylämmityksestä luopuville tarkoitetut tuet ovat lisänneet kysyntää”, lämpöpumppuja suunnittelevan ja valmistavan Daikinin Suomen toimitusjohtaja Orkan Durmaz kertoo.

Nyt eletään lämpöpumppuasennusten sesonkia ja Daikinin Euroopan varastoilta lähtee noin 71 000 toimitusta päivässä.

Suomessa kasvua jopa 50 prosenttia

Suomessa ilma-vesilämpöpumppujen myynti kasvoi Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan viime vuonna yli 24 prosenttia. Tälle vuodelle SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen ennakoi yli 50 prosentin kasvuvauhtia. Energiaa säästäviä ilma-vesilämpöpumppuja asennettiin viime vuonna lähes 8000 kappaletta.

”Suomessa lämpöpumput tuottavat vuositasolla 13 TWh lämpöenergiaa, josta 9 TWh saadaan rakennuksia ympäröivästä ilmasta ja maasta sekä ilmanvaihdon hukkalämmöstä. Tämä tuotanto lisääntyy vuosittain 1 TWh vauhdilla”, Jussi Hirvonen sanoo.

Lämpöpumppujen merkitystä Suomen energiankulutukselle voi verrata siihen, että Olkiluodon kahden ydinvoimalaitosyksikön sähköntuotanto vuonna 2020 oli 14,6 TWh.

Daikin arvioi, että Euroopassa asennetaan tänä vuonna miljoona lämpöpumppua, ja vuoteen 2030 mennessä vauhti kasvaa neljään miljoonaan lämpöpumppuun vuodessa. Tämä tarkoittaisi, että joka kolmas asennettu lämmitysjärjestelmä olisi lämpöpumppu.

Lue lisää:

Ilma-vesilämpöpumppu puolitti omakotitalon sähkölaskun

Koti pysyy energiatehokkaasti lämpimänä paukkupakkasillakin, kun kiinnität kotona huomion muutamaan seikkaan.

Kiinteistöjen lämmittäminen puhututtaa nykyisin yhä enemmän, sillä esimerkiksi pääkaupunkisedulla lämmitys tuottaa yli puolet hiilidioksidipäästöistä ja sähkön hinta hipoo ennetyksiä. Paukkupakkasilla ei kannata ajatella, että kotona pitäisi pystyä olemaan t-paidassa ja shortseissa. Energiatehokkaan lämmittämisen niksit ovat kaikkien hallittavissa.

Näin pidät kodin energiatehokkaasti lämpimänä

1. Ennakoi. Kun sääennuste lupaa kylmenevää, kannattaa omakotitalossa laittaa takkaan puita jo etukäteen, näin asunto ei pääse missään vaiheessa kylmenemään. Huonelämpötilan ylläpitäminen on huomattavasti fiksumpaa kuin se, että alkaa lämmittää vasta siinä vaiheessa, kun jo palelee.

2. Älä ylilämmitä. Ylilämmittäminen ei ole energiatehokasta ja se kuormittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. Sopiva huonelämpötila on yleensä 20-21 astetta, makuuhuoneissa jopa hieman alhaisempi lämpötila auttaa nukkumaan hyvin.

3. Mieti sisustusta. Huonekalujen sijoittelulla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten kylmältä ja vetoisalta huone tuntuu. eihän sohva tai ruokapöytä peitä patteria? Silloin ikkunan veto jäähdyttää tilaa ja tekee tilasta epämiellyttävän.

4. Pidä kylpyhuoneen ovi kiinni. Monet haluavat, että kylpyhuoneissa on hitusen lämpimämpää kuin muissa huoneissa, jotta tassuttelu paljain jaloin ja pyyhe päällä on miellyttävää. Siksi on tärkeää, että kylpytilojen lämpö pidetään kylpyhuoneissa ja ovi kiinni. Suihkunjälkeinen ylimääräinen kosteus viedään pois ilmanvaihdon avulla.

5. Huolla ajoissa. Talven tuloon kannattaa valmistautua ajoissa myös huollattamalla kiinteistön lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Huollettuna ne toimivat optimaalisesti. Ilmanvaihtojärjestelmän avulla ei ole tarkoitus lämmittää, vaan nimensä mukaisesti vaihtaa ilmaa.

6. Tekoäly käyttöön! Jos kiinteistössä on fiksu ja ammattimainen lämmitysjärjestelmä, siinä saattaa olla myös tekoälyä, joka ennakoi sään muutoksia sääennusteiden perusteella. Sen ansiosta on mahdollista säätää lämpötiloja etukäteen, oli sitten kyseessä paukkupakkasten tai hellejakson alkaminen.

7. Ikkunat auki vain hetkeksi. Jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta, ikkunoiden avaaminen saattaa tuntua houkuttelevalta. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, ei ikkunoita saisi kuitenkaan aukoa lainkaan. Kotona ikkunan voi avata, mutta muutamassa minuutissa sisään tulee raikasta ilmaa sen verran kuin tarpeellista.

8. Pukeudu sään ja vuodenajan mukaan. Villasukat jalassa ei tarvitse kotona kulkea – jos ei halua –  mutta paukkupakkasilla ei kannata ajatella, että t-paita ja sortsit riittävät.

Vinkit antoi talotekniikkayritys Aren kehityspäällikkö Harri Launo.

Lue lisää:

Yläpohjan kunnollinen eristys pitää lämmön 20 asteessa pakkasellakin

Pientalon lämmitysremontti säästää energiaa ja rahaa

Korkea sähkön hinta  saa monet etsimään vaihtoehtoja lämmityksen järjestämiseen. Yksi ratkaisu on hybridimalli eli uusiutuvan lämmitysöljyn ja lämpöpumpun yhdistelmä.

Pörssisähkön hinta on nyt poikkeuksellisen korkea. Sähkön hinnan nousu saa monet etsimään vaihtoehtoja lämmityksen järjestämiseen. Yksi vaihtoehto on yhdistää lämpöpumppu öljylämmitysjärjestelmään. Hybridimallissa kodin lämmitys hoituu leudommilla säillä lämpöpumpputekniikalla. Kun pakkaset kiristyvät, eikä pumpun teho enää riitä kattamaan energiatarvetta, voidaan turvautua öljylämmitykseen.

”Investointikustannukset ovat kohtuulliset ja päästöt matalat. Kun lämpöpumppua ei tarvitse mitoittaa kovimpien pakkasten energiatarpeen mukaan, riittää ratkaisuksi lämmitysjärjestelmään integroitava kevyempikin malli”, Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.

Hybridilämmitykseen siirtyminen on mahdollista myös kerrostaloissa. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpuilla voidaan ottaa iso osa hukkaenergiasta käyttöön kohtuukuluin.

”Hybridissä öljylämmitys luo lämmitysjärjestelmään turvallisuutta. Vastaavan tehoinen sähkökattila vaatii julmat sulaketehot sekä kuluttaa kalleinta ja runsaspäästöisintä sähköä. Öljylämmitystä voidaan hyödyntää kylminä päivinä. Se takaa lämmön riittävyyden kaikissa olosuhteissa”, Hannula lisää.

Koska sähkötuotanto painottuu leudommalla säällä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin tuotantomenetelmiin, lämpöpumpulla saavutetaan niin taloudelliset kuin ympäristötavoitteetkin. Kun tähän yhdistetään uusiutuva lämmitysöljy, ollaan talonyhtiöissä lähempänä ekologista asumista.

Uusiutuvaa jaellaan koko maahan

Uusiutuvan lämmitysöljyn koko maan kattava jakelu käynnistyi tänä syksynä. Sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön voi siirtyä teettämällä päivityksen polttimeen.

Polttimen päivittäminen varmistaa edellytykset hyödyntää uutta uusiutuvaa polttoöljyä. Se toimii kuten fossiilinen öljy, mutta palaa kirkkaammalla liekillä. Siksi poltin on päivitettävä. Poltinpäivityksen saa tehdä vain öljylämmityspätevyyden omaava liike.

Lue lisää:

Sähkö on kallista ainakin kevääseen asti

Taloyhtiöiden hoitokuluissa on alkaneelle vuodelle nousupaineita. Etenkin kasvaneet lämmityskustannukset nostavat kuluja.

Kaukolämmön hintakehitys vaihtelee nyt suuresti kaupunkien välillä. Kiinteistöliiton mukaan suurimmat korotuspaineet tulevat niihin energiayhtiöihin, jotka käyttävät öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai turvetta.

”Taloyhtiön budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarve, joka lasketaan pitkän ajan keskiarvosta. Viime vuosi oli selvästi edellisiä vuosia kylmempi, ja sen pohjalta voi lähteä rakentamaan budjettia tällekin vuodelle”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Vuoden 2022 budjettia ja maksuvalmiutta arvioitaessaKiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöden ottavan huomioitava energiayhtiöiden tariffien muutokset. Jos hinnat nousevat kylmimpään vuodenaikaan eli alkuvuonna, on seurattava tarkoin taloyhtiön maksuvalmiuden kehitystä ennen kevään yhtiökokousta.

Taloyhtiöiden huomioitava sähkön hintojen ja sopimusehtojen muutokset

Taloyhtiöiden laatiessa talousarviota vuodelle on hyvä varata kiinteistösähköön viime vuoden toteutumaa enemmän varoja sähkösopimuksesta ja verkkoyhtiöstä riippuen.

”Jos taloyhtiön ostamaan sähköön tulee merkittäviä energiahinnan tai siirtomaksujen korotuksia, se on huomioitava talousarviota laadittaessa”, Juho Järvinen huomauttaa.

Fossiilisilla polttoaineilla sähköä tuottavien energiayhtiöiden hintoihin on ilmoitettu viime aikoina korotuksia toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin. Jotkin sähköyhtiöt ovat myös lopettamassa toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hintakattoja. Tämän vaikutuksesta sähkön hinta voi nousta merkittävästi, ja asia on huomioitava myös taloyhtiöissä.

Kiinteistöjen ylläpito kallistuu

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI) nousi viime vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Myös rakennuskustannusindeksin nousuvauhti kiihtyi voimakkaasti viime keväästä alkaen.

”Kustannusnousut ja markkinoiden pullonkaulat lisäävät taloyhtiöissä tarvetta suunnitella korjaushankkeet ja niiden rahoitus entistäkin huolellisemmin etukäteen.”

Kuluttajahintoja ovat nostaneet erityisesti asumisen ja energian sekä liikkumisen eli polttoaineiden kallistuminen.

Valtio avustaa edelleen korjausrakentamisessa

Taloyhtiöiden korjaushankkesuunnittelussa ja niiden budjetoinnissa on hyvä ottaa huomioon myös valtion hankkeille myöntämien avustusten merkitys. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara jakaa avustuksia iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteen poistamiseen asuinrakennuksessa.

Lisäksi taloyhtiöt voivat viimevuotiseen tapaan hankea avustusta energiahankkeisiin sekä kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen kosteus- ja mikrobivaurioituneissa ja muutoin sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa.

Sähköautojen lataushankkeisiin on jaossa avustuksia myös tänä vuonna, mutta avustusten ehdot ovat viime vuodesta muuttuneet. Avustus on 35 prosenttia hankkeen toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa hakijaa kohden. Latauspaikkakohtainen yläraja avustukselle on 4 000 euroa.

Avustuksen vaatimuksena on, että latauspisteet toteutetaan vähintään 11 kilowatin tehoisina. Vuoden 2022 aikana tehtävät avustuspäätökset käsitellään vuoden 2022 ehtojen mukaisesti.

Lue lisää:

Kaukolämmön hinnannousu ajaa taloyhtiöitä omaan energiantuotantoon

Energiaremontti kutisti kerrostalon sähkölaskua: Energiaa ei enää tuhlata

270 asunnon kerrostaloyhtiö irtautuu kaukolämpöverkosta Helsingissä

Huonetermostaatin kytkeminen vanhaan sähköpatteriin madaltaa kynnystä energiatehokkuutta parantavaan mukavuus­lämpö­säätämiseen.

Vanhan sähköseinäpatterin termostaattisäätö on usein paikassa, jonne joutuu konttaamaan ja kurkottelemaan. Kun perinteinen seinälle asennettava huone­termostaatti kytketään patteriin ja asennetaan helpompaan paikkaan, helpottuu energiatehokkuutta parantava mukavuuslämpösäätäminen.

Esimerkkitalossamme sähkölämmitys oli toteutettu ilmalämpöpumpulla, tulisijalla ja osassa taloa olevalla varaavalla lattialämmityksellä. Olohuoneessa ja kamareiden seinissä oli lisäksi perinteiset tasolämmittimet, eli suomeksi ilmaistuna sähköiset seinäpatterit.

Lämmityksen hienosäätö oli talossa jäänyt paitsi mukavuuden, myös energiatehokkuuden näkökulmasta seinäpattereiden varaan. Talvella pattereita säädettiin lämpimämmiksi nukkumaan mennessä ja pienennettiin aamulla huoneesta lähdettäessä. Olohuoneen patterin kanssa säädöt tehtiin jokseenkin päinvastoin.

Riesaksi osoittautui vanhojen pattereiden termostattisäädön hankala paikka patterin sivussa. Jotta termostaattiin pääsi käsiksi, joutui konttaamaan ikkunaverhojen sekaan – eikä silloinkaan lämpötila-asteikkoa saanut näkösälle.

Mukavuustekijät voittivat energia-tehokkuuden, joten lämpötilan säätö jäi yleensä tekemättä ja patterit hehkuivat suuren osan aikaa tarpeettomasti.

Ratkaisu ongelmaan olisi ollut vaihtaa taloon vaikkapa modernimmat älypuhelinsovelluksella ohjattavat tasopatterit. Toimivien pattereiden hylkääminen ja uusiin investoiminen pelkästään säädettävyyden takia olisi ollut järjetöntä paitsi ekonomistisesti, myös ekologisesti.

Huonetermostaatti helpompaan paikkaan

Seinäpatterit päätettiin kytkeä erilliseen elektroniseen huonetermostaattiin ja asentaa se seinälle, jolloin lämpötilan säätäminen olisi moni verroin helpompaa.

Talon olohuoneessa on kaksi 800 W sähköistä tasolämmitinpatteria ja makuuhuoneissa 1000 W tasopatterit.

Olohuoneiden patterit oli mahdollista kytkeä samaan termostaattisäätöön, joten ne yhdistettiin. Sähkömies avasi patterien kytkentäkotelon ja veti pattereilta johdotuksen seinälle noin 1,5 metrin korkeuteen, johon huonetermostaatti asennettiin. Johdot asennettiin piiloon kätevillä tarrakoteloilla.

Nyt molempia olohuoneen pattereita voidaan säätää yhtä aikaa samalla termostaatilla. Makuuhuoneissa vastaava järjestely toteutettiin huoneen yhdelle patterille.

Yksinkertaisella kytkennällä patterien ja ylipäätään koko talon mukavuuslämpösäätäminen saatiin helpommaksi, jolloin se tulee myös tehtyä. Samalla saavutetaan energiansäästöt.

Seinäpatterien oma termostaatti ohitettiin kytkentäkotelosta ja ohjaus siirrettiin seinälle asennettavaan huonetermostaattiin.

Huonetermostaatti on perinteinen langallinen malli. Sen johdot koteloitiin siististi nippuun.

Huonetermostaatin asennus johdotuksineen, hinta per patteri:

• Huonetermostaatti 35 €
• Johdotus ja työ 50 €

Yhteensä 85 € (uusi etäsäädettävä tasopatteri n. 150 €)

Lue lisää:

Nopea energiaremontti vaihtamalla termostaatit

Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2021 yli 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Suurimmat kasvuluvut olivat ilma-vesilämpöpumpuilla, joita hankitaan energiaremonttien siivittämänä.

Lämpöpumput pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 prosenttia lämmityksestä.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investoriryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa.

Vuonna 2021 myytiin kaikkia lämpöpumppuja, mutta erityisesti öljykattiloiden vaihtotuen siivittämänä suurimmat kasvuluvut saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuille (IVLP). Niiden myynti kasvoi yli 50 prosenttia, ja kappaleissa niitä myytiin 12 500.

Maalämpöpumput myydään nyt kerrostaloihin

Myös maalämpöpumppumarkkina (MLP) kasvoi ripeästi. Lähes 10 000 pumppua asennettiin viime vuonna pientalojen lisäksi myös isoihin kohteisiin, kuten kerrostaloihin ja palvelurakennuksiin. Maalämpöpumppuja otettiin käyttöön myös alue- ja kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoon. Maalämpöjärjestelmien euromääräinen kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Hukkalämmön talteenotto lisääntyi paitsi isoissa teollisuuden talteenottokohteissa, myös kerrostalojen poistoilman talteenotossa. Reilut 500 kerrostaloa alkoi säästää jopa puolet kaukolämpökustannuksista hankkimalla poistoilmalämpöpumpun (PILP). Moni niistä siirtyi kokonaan pois kaukolämmöstä käyttämään joko maalämpöä tai yhdistettynä poistoilma- ja maalämpöpumppuja.

Pientalokohteissa poistoilmalämpöpumput menevät pääosin uusiin taloihin. Niitäkin asennettiin 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ilmalämpöpumput suosittuja mökeillä

Ilmalämpöpumppuja (ILP) asennettiin viime vuonna jo yli 100 000. Jäähdytyksen yleistyminen kerrostaloissa lisäsi ennestään kuumaa ilmalämpöpumppumarkkinaa.

Valtaosa ilmalämpöpumpuista menee kuitenkin sähkölämmitteisten talojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmityssähkön säästäjiksi. Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta arvioi, että kerrostalojen jäähdytykseen käytettävien ILPien osuus on 10–15 prosenttia niiden markkinasta.

Lämpöpumppu tarpeen hiilidioksidipäästöjen laskemisessa

Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää lähes aina lämpöpumpputekniikkaa.

Lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä. Vuonna 2022 tuleva isojen lämpöpumppukohteiden sähköveroluokan lasku tulee kiihdyttämään tätä markkinaa entisestään.

Lämpöpumppuala on hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. EUn FIT55-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen vuonna 2030 tarvitaan 50 miljoonaa lämpöpumppua eli Euroopan nykyisen 15 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistaminen.

Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla eurolla. Investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli kahteen miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on noin 25–30 TWh/a eli noin 30 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.

Lämpöpumppu haastaa kaukolämmön

Valtaosa lämpöpumppuinvestoinneista tulee nykyiseen tapaan erillislämmitykseen, mutta yhä useammin lämpöpumppuja ilmestyy paitsi kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon myös rakennuskohtaisten hukkalämpöjen ja lähienergian hyödyntämiseen.

”Ehkäpä samalla myös koko kaukolämpö-termi alkaa inflatoitua ja muuttua lämpöenergian siirtojärjestelmäksi. Olennaisessa roolissa tässä murroksessa ovat uusien liiketoimintamallien käyttöönotto ja investoreiden ja investointi-intressien löytäminen. Energian myyminen, säästäminen ja lähienergioiden käyttö täytyy mahtua samoihin palvelutuotteisiin”, arvelee SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

Lue lisää:

Ilma-vesilämpöpumppu puolitti omakotitalon sähkölaskun

Kaukolämpö on jäämässä suosiossa maalämmön ja ilmalämpöpumppujen varjoon

TM on testannut lämpumppuja jo yli 10 vuotta! Lue testit digilehden kautta