Takkavalmistajien mallistoissa on valittavana moneen eri tilaan ja käyttöön soveltuvia malleja. Lämmitystehon, lisävarusteiden ja ulkoisten ominaisuuksien lisäksi takan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin.

Tulikiven Kalla on keraamisen takkamalliston vaakaluukkuinen malli, josta on saatavana myös tilanjakajaksi sopiva kaksiluukkuinen versio. Metrin leveästä Kallasta on saatavana kolme korkeutta. Tässä mallissa luukku on upotettu pintaan, eikä näkyviä nuohousluukkuja tarvita.

Vaakalaattapintaisessa Tulikiven Kalla-takassa on kahdeksan värivaihtoehtoa.

Ruotsalaisen Contura-takkavalmistajan mukaan suuri on sen Suomessa myymistä takoista on väriltään valkoisia.  Valkoinen väri lanseerattiin viime vuonna myös suosittuun moderniin  596G Style -malliin. Pyörän muodon ja sivulasien ansiosta tulinäkymä avautuu laajasti. Tulipesän alla on säilytystila takkapuille.

Conturan 596G Style -takka sopii pyöreän muotonsa ansiosta myös nurkkaan.

Uuniseppien uusi puolivaraava kiertoilmatakka kierrättää huoneilman takan sisällä, joten se lämmittää huoneistoa nopeasti ja tehokkaasti. Takka ottaa lattianrajasta viileää huoneilmaa takan sisään ja puhaltaa lämmintä ilmaa huoneeseen takan yläosasta. Puolivaraavan kiertoilmatakan runko on varaavaa oliviinikiveä, joka varastoi lämpöä ja luovuttaa sitä tasaisesti vielä 4-6 tunnin ajan.

Uuniseppien Liekki-malliston takat ovat puolivaraavia.

Tulisijasta saa parhaimman hyödyn polttamalla kuivia klapeja. Oikean kokoinen puu mahtuu tunkematta tulipesään. Talo lämpiää, tulisija pysyy kunnossa, ja hiukkaspäästöjä syntyy mahdollisimman vähän.

Lämpöä varaava tulisija kuten takkauuni täydentää rakennuksen peruslämmitystä. Uusiin pientaloihin asennetaankin tulisija tai useampia varsin yleisesti. Saattaapa takka löytyä rivi- ja kerrostalostakin. Tulisija vaatii hormin, harjaantuneen käyttäjän ja kuivia polttopuita.

Eurooppalaisten nuohoojien mukaan laitteiden polttotekniikkaa kannattaa kehittää kaiken aikaa. Paloturvallisuutta lisäävät tulisijan hyvä kunto ja savuhormin säännöllinen nuohoaminen. Nuohoojat kokoontuivat koulutuspäiville Laukaassa Keski-Suomessa, ja saivat mm. tutkijoiden viimeisimmät selvitykset puun pienpoltosta.

Paloturvallisuutta parannetaan

Metallisavupiippuja asennetaan tulisijojen savuhormeiksi mm. keveyden, nopeuden ja vaivattomuuden vuoksi. Piipuista johtuvien tulipalojen määrä on kasvanut. Tampereen teknillinen yliopisto selvittää, vastaako tulisijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus suomalaista käyttöä ja olosuhteita.

”Metallisen savupiipun veto voi olla testeissä käytettyä korkeampi. Tämä nostaa savukaasujen lämpötilaa. Meillä läpiviennin eristepaksuus voi olla 600 mm tai enemmänkin, ja standardissa 200 mm. Savupiiput testataan nurkassa, ja käytännössä ne asennetaan keskelle tilaa. Tämä voi nostaa läpiviennin lämpötilan korkeaksi”, väitöskirjaa aiheesta tekevä diplomi-insinööri Perttu Leppänen kertoo.

Metallisavupiippujen asennustapa saattaa tutkimuksen mukaan vähentää paloturvallisuutta käytännössä. Esimerkiksi läpivienneissä käytetty eriste voi joissain tapauksissa aiheuttaa kytevää palamista ja tuottaa lämpöä savupiipun läpivientiin.

Puhdasta ja kuivaa polttopuuta

Maassamme arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa tulisijaa. Niistä valtaosa on pientaloissa, mutta myös vapaa-ajan asunnoista löytyy runsaasti kiukaita, kamiinoita ja takkoja. Tulisijojen käytöllä on vaikutusta myös alueen pienilmastoon. Poltettaessa syntyy päästöjä ja ilmanlaatu voi pahentua erityisesti pakkasilmalla.

”Jokainen voi vaikuttaa pienhiukkaspäästöihin polttamalla omassa tulisijassaan vain puhdasta, kuivaa ja oikean kokoista polttopuuta. Puun sopiva kosteus on 15–20 prosenttia. Polttopuun oikea koko on tärkeää erityisesti kamiinoissa ja kiukaissa päästöjen vähentämiseksi”, VTT:n johtava tutkija Eija Alakangas muistuttaa.

Tekniikka auttaa vähentämään pienhiukkaspäästöjä. Erilaisia laitteita kuten savukaasupuhaltimia, säätimiä ja antureita alkaa olla tarjolla.

Lämmityskausi alkaa. Pienhiukkaspäästöjen pienentämiseksi kannattaa polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Myös tulisijan ja hormin kunto kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella.

Rakennus lämpiää kuivilla klapeilla parhaiten, palaminen on silloin tehokasta ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Märät puut ja heikosti toimiva tulisija tuottavat pienhiukkasia ja aiheuttavat terveydelle haitallisia päästöjä. Pienhiukkaset heikentävät ilmanlaatua ja päästöt voivat mm. vaikeuttaa hengitystä.

Puu on oikein käytettynä mitä parhain ja helposti hankittava lämmitysaine. Maassamme kasvaa runsaasti metsää, ja puuta voidaan käyttää esimerkiksi pientalossa varmistamaan ja täydentämään päälämmitysjärjestelmää. Puunpoltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, mutta tulisijojen käyttö aiheuttaa päästöjä ja savua ilmaan.

”Omakotiasujat lämmittävät tulisijaa usein samoihin aikoihin kuten takkaa ja saunaa iltaisin ja viikonloppuisin. Tiiviillä pientaloalueella puun polttamisesta aiheutuvat päästöt voivat näkyä ilmanlaadussa”, Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:n Nelli Kaski sanoo.

Vaikuta päästöjen määrään

Talokohtaiset puunkäyttömäärät ovat pääkaupunkiseudulla ja yleensä asutuskeskuksissa kohtuullisia. Puunpolton päästöillä on kuitenkin merkitystä tiiviisti rakennetuilla, runsaasti pientaloasutusta käsittävillä ja paljon ihmisiä sisältävillä alueilla.

”Tärkeää on polttaa vain kuivaa puuta, huomioida naapurit ja pyrkiä käyttämään tulisijoja porrastetusti eikä samaan aikaan. Päästöt ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja vähentävät myös alueen viihtyisyyttä”, Nelli Kaski toteaa.

Pientaloasukas pystyy itse vaikuttamaan päästöjen määrään. Polttopuiden on oltava laadukasta ja tulisijaan sopivaa. Kuivat klapit palavat parhaiten. Niiden on myös sovittava tulipesään. Liian suuret puut tuottavat lämpöä nopeasti ja kuumentavat laitteet, liian pienet puut ovat tehottomia. Märät puut palavat kituliaasti, tuottavat savua ja myös mustaa hiiltä eli nokea.

Nuohooja neuvoo ja auttaa

Nuohoojat jakavat lämmityskaudella esitteitä koko maassa puun oikeasta polttamisesta ja säilyttämisestä. Puut kannattaa sytyttää päältä, palamisen ilmansaannista tulee huolehtia ja vanhaa tulisijaa kannattaa käyttää harkiten ja taiten. Sen lämmittäminen kannattaa aloittaa varovasti ja lisätä puita kohtuudella.

Hyvän tulisijan ja palamisen tunnistaa piipusta tulevan savun väristä. Puunpoltto sujuu hyvin, kun savu on vaaleaa ja miedon tuoksuista. Puut ovat kuivia ja tulisija saa paloilmaa sopivasti. Puut ovat märkiä ja tulisija kenties kehnossa kunnossa, jos puut palavat kituliaasti ja piipusta tulee mustaa savua.

”Tulisijan käytöstä kannattaa kysyä lisätietoa omalta nuohoojalta. Hänen kokemuksella ja vinkeillä erilaisten tulisijojen käyttö on tehokasta ja päästöt jäävät vähäisiksi”, Nelli Kaski kertoo.

Takka tuo lisälämpöä ja turvaa sähkökatojen varalta. Se on myös monikäyttöinen sisustuselementti. Mutta mitä asioita kannattaa ottaa huomioon takan valinnassa?

1 Mieti mihin tarkoitukseen ensisijaisesti käytät takkaa: lämmitykseen, tunnelman luomiseen, tulen katseluun, ruoan valmistukseen vai näihin kaikkiin.  Käyttötarkoitus ohjaa paitsi takan valintaa myös sitä, mihin takka kannattaa sijoittaa.

2 Jos pääasiallinen käyttötarkoitus on lämmitys, takka sijoitetaan taloon keskeiselle paikalle. Näin lämpö jakautuu tasaisesti asuntoon. Takan ympärillä pitää olla silloin avointa tilaa. Varaavat takat luovuttavat lämpöä pitkään, jopa 24–36 tuntia parilla pesällisellä. Kiertoilmatakat tuottavat lämpöä nopeasti.

3  Osa varaavista takoista voidaan liittää lämmönsiirtimien avulla vesilämmitysjärjestelmään, jossa takan tuottamaa lämpöä hyödynnetään lattialämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Vaihtoehtoisesti varaavia takkoja voidaan yhdistää uudenlaiseen ilmakiertoiseen lattialämmitykseen.

4 Jos takan käyttötarkoitus on ruoanlaitto, on takka luontevaa sijoittaa keittiön lähelle. Monissa takka-leivinuuneissa leivinluukun suunnan voi valita vapaasti eri puolille takkaa.

5 Tunnelmaa tuovan takan voi sijoittaa myös esimerkiksi makuuhuoneeseen, kunhan sille määritellyt suojaetäisyydet täyttyvät. Suojaetäisyydet palavaan materiaaliin ovat suurimmillaan suoraan luukun edessä.

6 Jos takka halutaan asentaa jälkikäteen toiseen tai jopa kolmanteen kerrokseen, on huomioitava välipohjan kantavuus. Uusissa rakennuskohteissa kantavuudet huomioidaan talon suunnitteluvaiheessa. Erilliset perustukset takalle vaaditaan, jos sen paino on yli 500 kiloa.

7 Viehättääkö omaa silmää kulmikkaampi vai pyöristetympi muotoilu? Mikä pintamateriaali sopii kodin sisustukseen? Vuolukiveä käytetään paljon takkojen pintaverhoiluissa, sillä se varaa ja luovuttaa lämpöä luonnostaan.

8 Varaavissa takoissa koko vaikuttaa yleensä suoraan lämmönvarauskykyyn. Mitä suurempi massa, sitä suurempi varauskyky. Asumismukavuuden kannalta olennaisempaa on kuitenkin miettiä, miten takka tuottaa ja luovuttaa varaamaansa lämpöä.

9 Takan luukun malli vaikuttaa tulinäkymän suuntaan ja laajuuteen. Läpiluukkuinen takka sopii tilanjakajaksi huoneiden väliin, ksiruutuinen lasi antaa esteettömän näkymän tuleen. Varaava takka sopii erinomaisesti myös tulen katseluun, koska siinä voi polttaa pieniä puupanoksia pitkään, ilman että huone kuumenee liikaa.

10 Pinta-ala, jota kullakin takalla voi lämmittää, ilmoitetaan yleensä liukuvina neliömäärinä. Lämmitysneliöt riippuvat talon energiatehokkuudesta sekä huonekorkeudesta, sillä suuri huonekorkeus vaikuttaa tapaan, jolla lämpö leviää. Lämmitysneliöiden ääripäissä ovat vanha remontoimaton rintamamiestalo ja nykymääräyksien mukainen uusi matalaenergiatalo.

11 Varaava takka sopii myös matalaenergiataloon. Se ei nosta huoneen lämpötilaa nopeasti ja paljon, vaan luovuttaa lämpöä pitkään ja tasaisesti. Lämmöntuottoa voi säädellä sillä, lämmittääkö takkaa isommilla kertapanoksilla vai pienemmällä puumäärällä mutta pidemmällä aikavälillä.

Vinkit antoi Tulikivi.

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä huoneilman lämpötila nousee talvisin liian korkeaksi. Sopiva lämpötila huoneilmalle on 21-22 °C.

Liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja väsymystä. Liiallinen lämmittäminen kasvattaa nopeasti myös kustannuksia, sillä lämmönkulutus lisääntyy viisi prosenttia jokaista ylimääräistä lämpöastetta kohden.

”Kustannussyistä liialliseen lämmittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämpöyhtiö perii talvella suurempaa energiamaksua kuin kesällä. Näitä paikkakuntia ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Vantaa, Lahti ja Kuopio sekä ensi vuoden alusta lähtien myös Espoo”, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Ota yhteys isännöitsijään

Jos lämmitykseen liittyvissä asioissa on ongelmia tai asunnon sisälämpötila on liian korkea tai alhainen, kannattaa taloyhtiön asukkaan olla yhteydessä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla.

Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille.

Kiinteistöliiton Petri Pylsy kehottaa taloyhtiöiden hallituksia seuraamaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.
”Hallituksen on myös syytä reagoida nopeasti, jos seurannassa ilmenee jotakin poikkeavaa”, Pylsy muistuttaa.

Näin huolehdit sopivasta lämpötilasta asunnossasi

•  Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä.
• Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi.
• Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi.

Pelastuslain muutoksen myötä nuohouspalvelujen tarjonta vapautuu koko maassa viimeistään 1.7.2019 alkaen. Asiakkaalla on vapaus jatkossa valita se nuohooja, jonka kanssa haluaa asioita.

Markkinoiden vapautuminen ei tarkoita, että kuka vain voi nuohota. Nuohouksen suorittajalla tulee olla vähintään nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinnosta nuohouksen osaamisala. Nuohousvelvoite säilyy edelleen asukkaalla ja ammattipätevyysvaatimus nuohouksen suorittajalla. Luotettavan palveluntarjoajan voi tarkastaa esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton sivustolta OMAnuohooja-hausta.

Omasta nuohoojasta ei tarvitse luopua

Keskusliiton OMAnuohooja-toimintamalli on käynnistynyt vuoden 2019 alusta. Sen on tarkoitus olla asukkaalle apuna tunnistaa luotettava, ammattipätevä ja Nuohousalan Keskusliiton työohjeita noudattava nuohooja.

Käytännössä esimerkiksi tutuksi tullut nuohooja saattaa ajaa jatkossa pihaan OMAnuohooja-tunnukset autossaan.

OMAnuohooja-toimintamalliin kuuluu tiettyjä kriteereitä, joiden on tarkoitus varmistaa paloturvallinen asuminen ja ympäristövastuullinen palveluntarjonta. Pelastuslaissa nuohoukselta edellytetään hyvää nuohoustapaa ja käytännössä tämä tarkoittaa nuohoustyöohjeen noudattamista. Nuohoustyöohje löytyy Nuohousalan Keskusliiton nettisivuilta www.nuohoojat.fi.

Piirinuohousjärjestelmän päättyminen houkuttelee uusia yrittäjiä alalle. Nuohoojan ammattiin opiskellaan pääsääntöisesti oppisopimuksella, jonka kautta käytännön kokemusta karttuu jo opiskeluaikana. Ammattitaidon ja turvallisen nuohouksen varmistamiseksi osaamiskriteerit edellyttävät perehtymistä käytännön työhön aidossa työympäristössä.

Frankfurt am Mainin Messegeländen halli nro 9 on suunnilleen Helsingin jäähallin kokoinen, kolmikerroksinen näyttelyhalli. Sen kolmannessa kerroksessa on kuuma. Maaliskuisilla ISH-messuilla koko kerros on varattu ”Einzelraumfeuerstätten”- eli yksittäisten asuntojen lämmitykseen tarkoitetuille tulisijoille. Niitähän on sadoittain: toinen toistaan tyylikkäämpiä, kamiinamallisia kiertoilmatulisijoja tai nostoluukullisia takkoja sekä upeita puulämmitteisiä liesiä. Ja liki kaikissa palaa tuli.

Näiden tulisijojen polttoaine on klapi. Pelletti- ja hakepolttimet ovat omassa kerroksessaan.

Moni suomalainen yllättyisi siitä, että tulisijojen ja puulla lämmittämisen rooli on niin näkyvä ISH-messuilla, jotka ovat maailman johtavat vesi-, energia- ja talotekniikka-alan messut. Tänä vuonna näytteilleasettajia oli 2 900 ja messuvieraita reilut 190 000 vajaan viikon mittaisilla messuilla.

Mutta Saksassa todellakin lämmitetään puulla. Maan lämmitysenergialiiton Zentralverband Sanitär Heizung Kliman mukaan käytössä on noin 12 miljoonaa tulisijaa. Joka neljäs talous lämmittää puulla ja siten joka kahdeksas Bürger, kansalainen käyttää polttopuuta. Se tarkoittaa kymmentä ja puolta miljoonaa henkilöä.

Suomalaiset hätäilevät hiukkaspäästöistä

Suomessa puun pienpoltosta on viime aikoina käyty kovaakin keskustelua sen hiukkaspäästöjen vuoksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun pientaloalueilla on havaittu tilastollinen yhteys savulle altistumisen voimakkuuden sekä ennenaikaisen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä. Vuonna 2016 valmistuneen pientaloalueiden ilmanlaatututkimuksen seurantajakso oli 25 vuotta.

Laaja-alaiseen tutkimukseen osallistuivat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HSY ja Suomen Syöpärekisteri.

Tulosten perusteella on arvioitu, että savulle altistuminen aiheutti seurantajaksolla Suomessa yhteensä 500 ennenaikaista kuolemaa sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksiin. Selvä yhteys havaittiin myös keuhkosyövän ja savulle altistumisen voimakkuuden välillä.

Tutkimuksen perusteella on arvioitu, että jopa puolet polttoperäisistä pienhiukkasista ja lähes neljännes syöpävaarallisista PAH-yhdisteistä pääsee tunkeutumaan ulkokautta talojen sisätiloihin.

Ongelma on tietenkin siinä, että arviot ovat vain arvioita. Mitään eksaktia tietoa ei ole olemassa.

Saksassa hiukkaspäästöjen merkittävin lähde on liikenne. Ehkäpä sen vuoksi puunpolttoon ei kohdistu arvostelua. Maan ympäristöministeriön mukaan kokonaishiukkaspäästöt ovat myös laskeneet 30 % vuosien 1995–2017 välillä.

Puun poltto = ilmastoteko, sanoo saksalainen

Saksassa samankaltaista keskustelua ei ole ollut, ei ainakaan samassa laajuudessa. ISH-messuilla tulisijaesittelijä näyttää hämmentyneeltä, kun kysyn häneltä asiasta.

”Meillä on tulisijoille asetettu päästöjen raja-arvot, joita seurataan koko ajan. Kun tulisijamme täyttävät ne, ei siinä sitten ole mitään ongelmaa”, hän sanoo. Sama asenne on havaittavissa Saksassa muutenkin: puun polttoa pidetään epäröimättä ilmastotekona, vihreänä vaihtoehtona ja se myös tuodaan jatkuvasti esille.

Mutta kyllä hiukkaspäästöt ovat jonkinlainen puheenaihe Saksassakin ja tulisijateollisuuden on otettava ne huomioon. Kehitystyötä tehdään sekä erilaisten hiukkasloukkujen ja -suodatinten että tulisijojen paloilmanohjauksen suhteen. Ja se myös näkyy ISH:ssakin. On monenlaisia piipun päähän tulevia savuimureita, piippuun asennettavia vedonrajoittimia ja moottoroituja sulkupeltejä, joiden kaikkien tarkoitus on vähentää hiukkaspäästöjä joko parantamalla palo-olosuhteita tai vähentämällä tarvittavan polttoaineen määrää.

Aiemmin messuilla ei ole pientalojen yksittäishormeihin tarkoitettuja sähkösuodattimia ollut, nyt niitäkin jo esitellään. Esimerkiksi Airjekt1-sähkösuodattimen valmistaja K&W ilmoittaa suodattimella saatavan 90 % pienhiukkasista talteen. Erottelu tapahtuu varaamalla hiukkaset elektrostaattisesti, jonka jälkeen savutorven seinämiin tarttuneet hiukkaset saadaan nuohottua pois. Myös tulisijojen lämmöntalteenottojärjestelmiä on tarjolla. Pellettikattiloihinkin on sähkösuodattimia jo valmistajan lisävarusteena. Suomessa vastaavanlaisia hiukkassuodattimia ei ole, ei ainakaan laajasti kuluttajamyynnissä.

Saksa on Euroopan puustoisin maa

Saksan pinta-alasta noin kolmannes on metsää. Se tarkoittaa noin 120 000 neliökilometriä, eli reilua puolta siitä mitä Suomessa (meillä metsää on 220 000 neliökilometriä). Saksalaiset laskevat vuotuisen metsänkasvun olevan reilut 11 kuutiometriä hehtaarilta vuodessa. Vuosittain metsän kasvun lisäyksestä jää käyttämättä noin 13 prosenttia. Puolet kasvusta käytetään teollisiin tarpeisiin, rakennuspuuksi, huonekaluiksi ja paperiksi. Saksa on kuitenkin ylivoimaisesti Euroopan puustoisin maa. Puuston tilavuus kasvaa vuosittain selvästi enemmän kuin Suomessa. Vaikka Suomessa on metsiä maan pinta-alaan nähden enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa, puuston määrässä Suomi on vasta Euroopan viides.

Vielä vuonna 1993 käytettävissä olevasta metsänkasvusta hyödynnettiin alle puolet (51 miljoonaa m³). Puun käyttö nousi vuoteen 2007 mennessä 113 miljoonaan kuutioon, joka ylitti metsänkasvun jo 12 prosentilla.

Kun puun kysyntä jatkuvasti kasvoi, liittohallitus muotoili Saksan metsästrategiaan 2020 tavoitteen, jonka mukaan puuta voidaan hakata vuosittain enintään keskimääräisen kasvun verran.

Umwelt Bundesamt kertoo, että viimeksi tilastoituina vuosina 2014 ja 2015 metsien nettokasvusta käytettiin lähes kaikki, 92 ja 95 %. Käytännössä Saksan metsien hiilinielu ei siis kasva paljonkaan. Silti puun käyttöä halutaan lisätä, kasvunlisäyksen rajoille asti.

Syy on yksinkertainen: Charta für Holz 2.0 -strategiassa todetaan, että puu on Saksan tärkein uusiutuva raaka-aine, jolla voidaan korvata energiaintensiivisiä, uusiutumattomia materiaaleja ja maaöljypohjaisia fossillisia resursseja.

”Pidättyväisen metsäpolitiikan seurauksena ja myötä puunkäyttöä voidaan lisätä ilmastonsuojelun ja työpaikkojen eduksi sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästämiseksi”, Chartassa todetaan. Uusiutuvien energialähteiden osuus Saksan kokonaislämmönkulutuksesta on non 14 prosenttia. Siitä ylivoimaisesti suurin osa (67,2 %) on puunpolttoa. Maalämmön osuus toistaiseksi on vain 7,5 %.

”Puuta kasvaa jatkuvasti enemmän kuin sitä kaadetaan. Metsäpinta-ala on sitten viimeisimmän metsäinventaarion pysynyt vakaana tai kasvanut hieman. Puuvaranto on 336 kuutiometriä hehtaarilta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Metsät Saksassa ovat lisääntyneistä hakkuista huolimatta monimuotoisempia, luonnonläheisempiä ja lajikirjoltaan rikkaampia kuin kymmenen vuotta sitten.” (https://www.bmel.de/DE/Wald-Fischerei/03_Holz/_texte/ChartaHolz2017.html)

Tulisijojen korjauksilla aikataulu

Saksalaisissa tulisijoissa on mahdottomasti korjaustarvetta. ZVSHK:n mukaan 75 prosenttia käytössä olevista on pahasti vanhentuneita ja tekniikaltaan jälkeenjääneitä. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden tiukempien raja-arvojen vuoksi ne täytyy vaihtaa tai korjata viimeistään vuonna 2024. Arvioidaan, että korjauksin saadaan 70 prosentin vähennys pienhiukkaspäästöihin, mikä vastaisi noin 15 500 tonnia pienhiukkasia.

Saksan ympäristöministeriön mukaan tulisijat eivät suinkaan ole suurin pienhiukkasten lähde, vaan se ”kunnia” menee maataloudelle, teollisuudelle ja liikenteelle. Puun ajatellaan myös palavan hiilineutraalisti, toisin sanoen kun puun polttamisesta syntyvä hiilidioksidi on sama kuin puun lahotessa vapautuva, se ei lisää kasvihuonekaasukuormitusta, vaan päinvastoin vähentää sitä korvatessaan fossiilisia polttoaineita.

HKI:n mukaan (Industrieverband Haus-, Heiz- und Küchentechnik e.V) puun poltto vähentää vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos puunpoltosta luovuttaisiin, kotitalouksien lämmityksen päästöt nousisivat nykyisestä 85 miljoonasta tonnista reilusti yli 100 miljoonan tonnin.

Tulisijojen päästöjen raja-arvot määrätään vuonna 2010 voimaan tulleessa 1. Verordnung zum Bundes-Immissionsschutzgesetz -laissa, jonka mukaan tulisijoja pitää portaittain uusia, korjata tai poistaa käytöstä sitä mukaa kun ne eivät enää täytä pienhiukkas- ja häkäpäästörajoja. Seuraava takaraja on vuonna 2020, jolloin vuosina 1985–1994 rakennettujen tulisijojen siirtymäaika umpeutuu.

Tulisijoilla olisi rooli myös CO₂-päästöjen vähentämisessä. BDH (Bundesverband der Deutschen Heizungsindustrie) laskee, että käytössä olevista kaasu- ja öljylämmityksistä 13 miljoonaa kappaletta on täysin vanhentuneita, niin että ne olisi pakko joko modernisoida tai kokonaan vaihtaa. Tällä koko maan energiankulutus laskisi 15 prosenttia, mikä olisi enemmän kuin esimerkiksi koko Venäjän-energiantuonti. Kaikkia ei tietenkään tulisijoilla voitaisi korvata, mutta osa.

Suomessa TSY (Tulisija- ja savupiippuyhdistys) on koettanut viestiä samaa: ”Puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran. Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä talvikuukausien aikaan. Jos tämä puunkäyttö korvattaisiin sähköllä, sähkön tuonti lisääntyisi 41 %”, selviää yhdistyksen teettämästä tutkimuksesta ”Puunpolton yhteiskunnallinen merkitys”.

Kamiinamalliset enemmistönä

Uusien tulisijojen kirjo on valtaisa. Suomalaisittain huomiota herättää, että ns. varaavat tulisijat ovat selvänä vähemmistönä – kamiinamalliset ovat valttia. Erilaiset varaavat, keraamiset tulisijojen sisukset näyttävät tekevän tuloaan. Mutta tarjolla on myös häkellyttävä määrä puuliesiä ja koristetakan näköisiä, mutta toiminnaltaan täysiä lämmityslaitteita.

Ympäristön- ja ilmastonsuojelun lisäksi toinen merkittävä tulisijojen myyntivaltti on muotoilu ja taide. Saksalainen laatulehti Welt am Sonntag otsikoi messujen alla 10. maaliskuuta lämmitykseen keskittyneillä sivuillaan puulämmitystä käsitelleen juttunsa “Wenn sich Lifestyle mit Umweltschutz verbindet”, ”Kun elämäntapa ja ympäristönsuojelu liittyvät toisiinsa”. Se kuvaa hyvin puulämmityksen asemaa ja imagoa Saksassa. Ripaus luksusta?

Useimmat tulisijamyyjät liittävät häpeilemättä taiteen, luovuuden ja ylipäätään muotoilun tuotteisiinsa. Esimerkiksi Olsberg-tulisijan mainosslogan kuuluu ”Innovativ seit 1577”, innovatiivinen vuodesta 1577 asti. ”Art”, ”design” ja ”ökologisch” toistuvat. Eikä suotta: aivan nykyaikaisen induktiolieden näköisiä, huikean hienoja liesiä ei heti uskoisi puuhelloiksi.

Suomalaiskodeissa on totuttu korkeisiin lämpötiloihin. Sisälämpötilan asteittainen laskeminen vähentää energiankulutusta ja pienentää asumisen hiilijalanjälkeä.

Kun kodin sisälämpötilaa laskee asteittain ihanteelliselle tasolle, pienentää se myös merkittävästi asumisen hiilijalanjälkeä. Samalla kodin sisäilmasta saadaan terveellisempää.

”Lämmityksen energiankulutusta voidaan vähentää ilman, että mukavuudesta tarvitsee tinkiä. Turhan korkeiden lämpötilojen laskeminen ihannetasolle on parhaita keinoja parantaa sisäilman laatua. Tutkitusti terveyshaitat lisääntyvät lämpötilan noustessa yli 22 asteen. Samalla energiankulutus kasvaa tarpeettomasti”, sanoo Leanheatin energiatehokkuusasiantuntija Lauri Rajamäki.

Motivan mukaan huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 % säästöä lämmityskuluissa.

Järkevää viilennystä, lisämpöä puulämmityksellä

Kodin sisälämpötilaan vaikuttavat monet tekijät: auringonpaiste, käynnissä olevat kodinkoneet ja ihmisten tuottama lämpö. Kun näitä ilmaisia lämpöenergian lähteitä sekä talojen kykyä varata energiaa rakenteisiin hyödynnetään lämmityksessä, saadaan leikattua kulutuspiikkejä ilman, että se vaikuttaa sisäolosuhteisiin.

Motivan mukaan energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja helteellä vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, eli välttää saunan ja uunin lämmitystä. Ikkunat voi suojata kaihtimilla ja verhoilla. Huonekohtaiset jäähdyttimet ja ilmanlämpöpumpun viilennystoiminto ovat myös oikein käytettyinä energiatehokkoita keinoja.

Talven huippupakkasilla ostettavan lämmitysenergian määrää voi vähentää puulämmityksellä. Sopivan kokoisesta varaavasta tulisijasta saadaan oikein käytettynä yli kolmasosa koko lämmitystarpeesta. Erityisesti suora sähkölämmitys reagoi nopeasti muihin lämmönlähteisiin, joten sähkölämmittäjä hyötyy säännöllisestä puun pienpoltosta.

Tekoäly voi kerätä tietoa rakennuksiin ja huoneistoihin asennettujen antureiden avulla ja yhdistää tiedon sääolosuhteista energiayhtiöiden kaukolämpöverkosta kerättyyn tietoon. Tämän jälkeen järjestelmä optimoi rakennusten ja huoneistojen sisäolosuhteet ja energiankäytön.

Ilmalämpöpumpun elinkaareksi voidaan kokemusten perusteella olettaa 10–15 vuotta. Kestoon vaikuttavat monet seikat, erityisesti sisäyksikön sijoitus ja säännöllinen puhdistus.

Ulkoyksikön kohdalla huoltotarve on yleisesti ottaen pienempi, sillä lämmityskäytössä muodostuu huurretta, joka puolestaan sulatusvaiheessa pesee lämmönvaihtopinnat puhtaaksi pölystä. Tosin syksyn leijuvat lehdet ja muut suuremmat roskat saattavat tukkia yksikköä.

Jos kymmenvuotias pumppu osoittaa monivammaisuuden merkkejä, sen korjaaminen ei ehkä kannata. Jos lämmitysteho on laskenut ja samaan aikaan sisä- tai ulkoyksikön laakerit pitävät ääntä, saattaa olla järkevämpää uusia koko laite. Ajan myötä kertynyt lika aiheuttaa kuitenkin usein oireita, joiden voisi luulla johtuvan kylmäaineen vuotamisesta.

Lika haittaa monin tavoin

Vaikka sisäyksikön suodattimet imuroisi säännöllisesti, niiden ohi tuppaa kulkeutumaan pölyä. Se muodostaa lämmönsiirtopinnoille kerroksen, joka rajoittaa lämmitystehoa. Jos kerros on paksu, se tukkii myös ilman kulkua, jolloin laitteen teho putoaa hyvin pieneksi.

Opiskelija Samuel Rautakoski on insinöörityössään mitannut ilmalämpöpumppujen toimintaa ennen ja jälkeen puhdistuksen. Siinä selvisi, että lika vaikuttaa oleellisesti sisäyksikön puhaltimen toimintaan.

”Ulkoyksiköissä käytetään potkurin tapaan toimivia aksiaalipuhaltimia, jotka eivät juuri likaannu ja joissa mahdollinen lika ei sanottavasti haittaa toimintaa. Sisäyksiköissä tilan ja melun kannalta on päädytty radiaalipuhaltimiin. Ne ovat paljon herkempiä lian vaikutuksille, sillä puhallinsiivet ja niiden väliset raot ovat kapeita; likakerros muuttaa oleellisesti aerodynamiikkaa”, Rautakoski toteaa.

Tarkastemalla likaantuneiden ilmalämpöpumppujen toimintaa huomattiin, että puhaltimen tehon lasku johti tiheämpään käyntiin. Kun ilmavirta oli heikko, sisäyksikkö imi itse lämmittämäänsä ilmaa, ja tulkitsi, että säädetty lämpötila oli jo saavutettu. Tilannetta voisi kuvailla ilmavirran oikosuluksi.

Yksinkertainen tarkistus

Sisäyksikön likaantumisen voi helposti tarkistaa. Kun pölysuojat ovat poissa, lämmönvaihtimen kenno näkyy hyvin, ja sen puhtaus on helppo arvioida. Puhaltimelle ei näe niin vaivattomasti, mutta ilman poistokanavan kautta taskulampulla tiiraillen saa melko hyvän käsityksen asiasta.

”Pesulla saavutettiin puhaltimen tuottaman ilmavirran kohdalla yli 70 prosentin kasvu, eivätkä mittauksiin otetut laitteet olleet edes erityisen likaisia. Pesun jälkeen puhallin tuotti tyypillisesti kakkosasennolla saman tehon kuin likaisena täydellä nelosasennolla”, Rautakoski kertoo.

Takavuosina ilmalämpöpumpun huollossa keskityttiin lähinnä kylmäpiirin mittaukseen ja sen toiminnan arviointiin sekä laakereiden kuntoon. Nyt on alettu huomioida myös sitä, kuinka paljon likaantuminen heikentää toimintaa.

Lue lisää ilmamlämpöpumpuista TM Rakennusmaailman artikkeleista:

TM Vertailussa uudet 9-sarjalaiset ilmalämpöpumput

TM on testannut lämpöpumppuja jo 10 vuotta!

Vuosittain jo 5000 öljylämmittäjää vaihtaa vapaaehtoisesti lämmitysjärjestelmää. Hallitusohjelman tavoitteena on asteittain luopua öljyn käytöstä lämmityksessä 2030-luvun alkuun mennessä. Aikataulu tuo paineita öljylämmittäjille, joista enemmistö on jo eläkeläisiä.

Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä noin 130 000 suomalaiskodissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 50 000 asunnossa on jo siirrytty muihin lämmitysmuotoihin. Öljylämmittäjien määrä pienenee vapaa- ja markkinaehtoisesti noin 5000 asunnon vuositahtia. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.

Öljylämmitteiset talot edustavat vanhempaa talokantaa. Niistä moni sijaitsee haja-asutusalueella. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä: 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita.

”Moni iäkkäämpi öljylämmittäjä on huolissaan siitä, että hallitusohjelmassa ajetaan öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2030 mennessä. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2016 eläkeläisten toimeentulo oli keskimäärin 21 700 euroa vuodessa, eli noin 1800 euroa kuukaudessa. Heillä ei yksinkertaisesti ole varaa vaadittuun lämmitysjärjestelmän vaihtoon”, kertoo Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otronen.

Energiaremontti maksaa keskimäärin 10 000–20 000 euroa

Hallitusohjelmassa esitetään, että öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöissä öljylämmityksestä on tarkoitus luopua vuoteen 2024 mennessä. Muiden kiinteistöjen osalta aikaa annetaan 2030-luvun alkuun.

Öljylämmitteisessä omakotitalossa lämmitysmuodon vaihto maksaa keskimäärin 10 000–20 000 euroa riippuen talon iästä ja koosta sekä valittavast uduesta lämmitysmuodosta.

Motivan tekemän vertailun mukaan halvimmaksi tulee siirtyä kaukolämpöön ja kalleimmaksi maalämpöön tai puupelletti-lämmitykseen. Ilma-vesilämpöpumppu sijoittuu kustannuksiltaan näiden väliin. Vertailusta puuttuu halvimmaksi tuleva muutos sähkölämmitykseen, jonka remontti maksaa 3000–5000 euroa.

”Rakennustutkimus RTS:n tuoreen Asuntokorjaaja 2019 -tutkimuksen mukaan öljylämmityksen kunnostaminen energiatehokkaammaksi maksaa keskimäärin 5500 euroa. Jo polttimen uusimisella ja kattilan huoltamisella saadaan parannettua energiatehokkuutta ja vähennettyä päästöjä”, Otronen toteaa.

Eläkeläisellä energiaremontin kulut saattavat vastata enimmillään lähes vuoden tuloja. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n mukaan hallituksen kaavailemat asuinrakennusten energia-avustukset eivät riitä kattamaan öljylämmittäjien niskaan kaatuvia energiaremontteja.

Saneeraustukea asuinrakennuksille

Ympäristöministeriö suunnittelee asuinrakennuksille suunnattuja energia-avustuksia, joita myönnettäisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Avustusta voisivat hakea kaikki taloyhtiöt ja omakotitalojen omistajat. Avustusta voisi saada enintään 20 prosenttia suunnittelu- ja korjaustyön arvonlisä-verottomista kustannuksista, kohteesta riippuen maksimissaan 4000 tai 6000 euroa.

Rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa useilla erilaisilla ratkaisuilla, kuten eristyksen parantamisella, aurinkokeräimillä tai öljylämmityksestä luopumisella.

”Omakotitaloille on tuesta kaavailtu 30 miljoonaa euroa. Summa on täysin alimitoitettu. Vaikka tuen suuruudeksi myönnettäisiin vain 1000 euroa taloa kohden, koko 100 miljoonan euron summasta ei riitä siivua kaikille. Pelkästään aktiivisia öljylämmittäjiä on 130 000 asunnon verran. Tukea tarvittaisiin siis 130 miljoonaa euroa jo heille, eikä sekään riittäisi kattamaan kuin 5–10 prosenttia öljylämmityksestä luopumiseen tarvittavien energiaremonttien kustannuksista”, Otronen huomauttaa.

Saneeraustukien sijaan Lämmitysenergia Yhdistys ehdottaa, että öljylämmityksestä luopumisen pakosta luovutaan yksityisten asunnonomistajien osalta. Öljylämmitettävien talojen määrä pienenee jatkuvasti, kun kiinteistöt vaihtavat omistajaa. Öljylämmittäjistä 19 prosenttia suunnittelee jo muutoinkin rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän hankintaa. Lämmitysenergia Yhdistys näkee parempamana mallina energia-avustusten kohdistamisen öljylämmityksen muuntamiseksi hybridilämmitykseksi.

Uusien rakennusten lämmitysenergian tarve pienenee jatkuvasti. Vanhoissa, paljon energiaa kuluttavissa rakennuksissa on järkevää miettiä lämpöpumpputekniikan kehityksen tuomaa energiasäästömahdollisuutta.

Ilmalämpöpumpulla lämmitysenergiaa voi säästää parhaimmillaan jopa yli 50 %. Lisääntyvien hellejaksojen aikana asumismukavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä laitteiden jäähdytysominaisuuksia. Mikään laite ei kuitenkaan toimi moitteetta ilman säännöllistä huoltoa.

Puhdista suodattimet säännöllisesti

Keittiö tai sen välitön läheisyys saattaa rasvoittaa sisäyksikön kennoa (lauhdutinta), jolloin rasva toimii eristeenä, eikä sisäyksikkö pääse tehokkaasti irti lämmöstään. Älä siis asenna sisäyksikköä keittiöön.

Energiatehokkuutta heikentävät myös sisäyksikön likaiset suodattimet. Niitä kannattaakin puhdistaa tasaisin välein.

Eniten pölyä kertyy suodattimiin heti asennuksen jälkeen, kun pumppu alkaa kierrättää ilmaa asunnossa. Ei olisi ollenkaan pahasta tarkastaa ja tarvittaessa puhdistaa suodattimet ensimmäisen kuukauden aikana viikon välein. Kun suurimmat pölyt on asunnosta kierrätetty suodattimiin, pölyn kertyminen yleensä vähenee. Suodattimien tarkastamisesta viikoittaisen siivouksen yhteydessä ei juurikaan aiheudu ylimääräistä vaivaa jatkossakaan.

Jos haluaa parhaan mahdollisen hyötysuhteen ilmalämpöpumpusta, olisi energiatehokkuuden kannalta järkevää valita sellainen ”litteä” sisäyksikkö, jonka voi asentaa mahdollisimman matalalle asunnon seinälle. Katon rajan ja lattian rajan välillä on helposti 2–3 °C lämpötilaero. Mitä viileämmässä kohdassa sisäyksikkö on, sen tehokkaammin se pääsee eroon lämmöstänsä. Tällaisessa asennuksessa ongelmaksi kuitenkin saattavat muodostuvat paitsi sisustukselliset asiat, myös lämmön tehokas leviäminen muualle asuntoon.

Huolehdi ulkoyksikön paikasta

Ulkoyksikön sijainnilla ei ole kovin suurta merkitystä lämmittämisen kanssa, mutta kevätauringon lämpösäteilystä saattaa olla pientä apua sulatukseen. Varjoisassa paikassa ulkoyksikkö saattaa jäähdyttää tehokkaammin.

Seinän viereen asennettaessa olisi hyvä, jos ulkoyksikön ja seinän väliin jäisi tilaa jopa parikymmentä senttiä. Eteenpäin tilaa tulisi olla mahdollisimman paljon, ettei ulkoyksikkö pyöritä samaa ilmaa lävitsensä jatkuvasti. Se on hyötysuhteelle murhaa.

Ulkoyksikön ympärille näkee usein rakennetun jos jonkinlaisia ritiliköitä, joilla pumppua yritetään naamioida näkymättömäksi. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikenlaiset esteet, jotka rajoittavat ilman vapaata kiertämistä ulkoyksikön ympärillä, heikentävät pumpun tehoa.

Varmista, ettei mikään estä ilman vapaata liikkumista ulkoyksikön läpi. Huomioi myös talvella suojakelien aiheuttamat katolta putovat lumet. Lumet eivät tietenkään saa pudota ulkoyksikön päälle, mutta eivät myöskään muodostaa korkeaa lumivallia pumpun eteen.

Lue lisää:

TM Vertailu: Viisi uutta 9-sarjalaista ilmalämpöpumppua

Varaudu kesähelteisiin jo nyt: Ilmalämpöpumppu lisää energiatehokkuutta

Käytä ilmalämpöpumppua oikein ja energiatehokkaasti

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää. 

Maalämpöpumppu on varsin vaivaton ja oikeastaan vähäisellä huollollakin pärjäävä laite. Kuluvia osia siinäkin kuitenkin on, kuten kiertovesi- ja liuospumppu, vaihtoventtiilit ja juuri kompressori. Niistä kompressorin vaihto tulee kalleimmaksi. Hovin mukaan se maksaa laitteesta riippuen noin 3 000–5 000 euroa.

Milloin siis kannattaa vaihtaa kompressori ja milloin koko laite? Energia-asiantuntija Antti Hovin mukaan sitä pitää miettiä aina tapauskohtaisesti. Hyvin huolletussa laitteessa kompressorin vaihto saattaa hyvinkin kannattaa.

”Kuitenkin jo noin 20 vuotta vanha laite alkaa olla kokonaan vaihtoiässä.”

Tekniikka kehittynyt

Thermia Finland Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Tomminen sanoo, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta.

”Itse vaihtaisin 10 vuotta vanhaan laitteeseen kompressorin, mutta 15 vuotta vanha laite menisi jo kokonaan vaihtoon. Maalämpöpumput ovat tässä ajassa jo tekniikaltaan kehittyneet niin paljon. Ne ovat tehokkaampia ja nykyaikaisempia. Hintaero ei uuden kompressorin ja maalämpöpumpun välillä ole kuitenkaan niin suuri ja on todella kurjaa, jos kompressorivaihdon jälkeen pian hajoaa jokin muu osa.”

Tomminen muistuttaa, että uudelle maalämpöpumpulle saa viiden vuoden täystakuun.

SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että kompressorin vaihtaminen saattaa olla sen rikkoutuessa tarkoituksenmukaista.

”Edellyttäen, että omistaja on edelleen tyytyväinen vanhan laitteiston muuhun tekniikkaan, kuten automaation tasoon ja että esimerkiksi rakennuksen tilat ja niiden käyttötarkoitukset ovat säilyneet ennallaan.

Lue lisää:

Näin vaihdettiin maalämpöpumppu espoolaiseen omakotitaloon

Kauko- vai maalämpö uuteen taloon? Listasimme plussat ja miinukset

Parivertailussa maalämpöpumput

TM Rakennusmaailma on testannut lämpöpumppuja jo kymmenen vuotta

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% vuonna 2019. Viime vuonna asennettiin 98 000 lämpöpumppua. Samalla rikottiin miljoonan asennetun lämpöpumpun raja.

Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan se vastaa 15 % Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.

SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna myytiin 79 000 ilmalämpöpumppujen myynti, 9 000 maalämpöpumppuja, 6 000 ilma-vesilämpöpumppua sekä 4 000 poistoilmalämpöpumppua. Kaikkien lämpöpumpputyyppien myyntimäärät kasvoivat edellisestä vuodesta.

Viime vuonna asennettuihin 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.

”Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna”, toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

Lämpöpumput tulivat kerrostaloihin

Pientalojen uudisrakentajista 70-80 % päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai poistoilmalämpöpumppuun. Noin 8 000 öljykattilaa vaihtuu vuosittain maalämpöön tai ilma-vesi lämpöpumppuun.

SULPUn mukaan ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle. Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa ja myös vapaa-ajan asunnoissa.

Isoja ilma-ilma- sekä ilma-vesilämpöpumppuja löytyy jo teollisuushalleista ja palvelurakennuksista. Myös kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla.

Viime vuonna asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu joa useaan sataan kerrostaloon. Niillä pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta.

Lue lisää: 

TM Vertailu: 9-sarjalaiset ilmalämpöpumput

Kannattaako vanha ilmalämpöpumppu huollattaa?

Kauko- vai maalämpö uuteen kotiin? Listasimme plussat ja miinukset

Maalämpöpumpun vaihto käy nopeasti

Varma kertoo tavoitteestaan puolittaa asuntokantansa päästöt vuoteen 2023 mennessä. Osa sen omistamista kerrostaloista irtautuu kokonaan kaukolämmöstä ja siirtyy käyttämään maalämpöä.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma omistaa 61 asuinkerrostaloa, joissa on noin 4 000 asuntoa.  Varma siirtyy käyttämään suuressa osassa asuntokantaansa kiinteistöjen lämmönlähteenä lämpöpumppuja. Lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja asennetaan 36 asuinkerrostaloon, jolloin Varman koko asuntokannan päästöt kevenevät arviolta 48 % vuoteen 2023 mennessä. Osassa kerrostaloista maalämpö korvaa kaukolämmön kokonaan.

Energiaremontit suunnittelee ja toteuttaa energiapalveluyhtiö LeaseGreen.

Tavoitteena päästötön lämpö vuoteen 2030 mennessä

Energiasäästötoimien myötä Varman kohteissa siirrytään käyttämään maalämpöpumppuja, aurinkosähköpaneeleja ja kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpöä talteen poistoilmasta. Uusilla energiaratkaisuilla korvataan kaukolämmön kulutusta.  Kaukolämpö aiheuttaa tällä hetkellä merkittävän osan asuntokiinteistöjen hiilidioksidipäästöistä.

Kaukolämmöstä irtautuu kokonaan jo tänä vuonna kahdeksan Varman omistamaa asuinkerrostaloa, jotka siirtyvät maalämpöön.

”Nyt käynnistyvät energiansäästötoimet ovat monelta tapaa perusteltuja niin kannattavuudeltaan kuin ympäristövaikutustensa vuoksi. Yksittäisissä kohteissa päästöjen leikkaus voi olla täydet 100 %, eli asukkaat saavat jatkossa asua energiankäytöltään hiilineutraaleissa taloissa”, Varman kiinteistöpäällikkö Matti Lindfors sanoo.

Varman tavoitteena on tehdä vuosien 2020–2021 aikana energiansäätötoimenpiteitä yhteensä 36 asuinkerrostalossa. Toteutus aloitetaan heti 13 asuinkerrostalossa. Varman tavoitteena on, että kiinteistöjen käyttämä lämpö on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä ja sähkö 2025 mennessä.

Jos lämpö karkaa omakotitalossa harakoille ja patterit joutuvat paahtamaan täysillä, voi ikkunaremontti tuoda paitsi parannuksen asumismukavuuteen, myös selvän säästön sähkölaskuun.

Ikkuna- ja oviremontteja toteuttava Lämpölux selvitti ikkunaremontin vaikutusta omakotitalon energiakulutukseen. Erityisesti vanhemmissa asuinrakennuksissa on havaittu, että kustannushyöty on merkittävä.

”Näyttäisi siltä, että jos vanhassa talossa olevat 2-lasiset ikkunat vaihdetaan uusiin, säästöä sähkölaskuun tulee jopa 500 euroa vuodessa”, kertoo Lämpöluxin tekninen johtaja Kyösti Huhtala.

Jos vanhat ikkunat ovat 3-lasiset, on lähtökohta silloin jo parempi ja säästö jää hieman pienemmäksi,

Vedosta ei kannata kärsiä

1980-luvulla rakennettujen talojen ikkunaremontin vuotuisen energiasäästöhyödyn Huhtala on laskenut olevan noin 200–300 euroa. 1990-luvun taloissa hyöty jää hänen mukaansa marginaaliseksi, noin sataseen vuodessa.

Säästölaskelmat ovat suuntaa antavia, eikä niissä ole huomioitu ikkunoiden kuntoa tai eristystä rakenteeseen.

Huhtala muistuttaa, että energiaremontti on myös ajoituskysymys.

”Jos esimerkiksi öljykattila on mennyt rikki, jollakin taloa pitää lämmittää. Silloin on luontevaa satsata energiansäästönäkökulmasta katsottuna edukkaampaan vaihtoehtoon. Sama se on ikkunoissa: jos ikkunat vuotavat tai vetävät, talossa ei voi asua, vaan ne pitää vaihtaa uusiin. Silloin mukana tulee myös energiansäästöhyöty.”

Lue lisää:

Näin valitset oikean ikkunan

Ikkunaremontin voi tehdä talvellakin

Öljylämmittäjät ohjataan energiaremontteihin: Eläkeläisille lasku on iso

Noin 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta. Se aiheuttaa pääkaupunkiseudulle autoliikenteen pakokaasuja suuremmat hiukkaspäästöt.

Puuta poltetaan pääkaupunkiseudulla miltei kaikissa pientaloissa, joita on lähes 90 000. Pääasiassa puuta poltetaan varaavissa takoissa ja puusaunoissa. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa, mutta jopa 30 % säilyttää puut edelleen ulkona peitetyssä pinossa.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta raportista. Se teetti alueen pientaloasukkaille keväällä 2019 kyselyn, jossa pyydettiin tietoja muun muassa pääkaupunkiseudun tulisijojen tyypeistä, määristä ja puunkäytöstä.

Yleisimmin tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen. Joulu-helmikuussa pääkaupunkisedun pientaloasuja lämmittää tulisijaa tyypillisesti 3-4 kertaa viikossa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa.

Vain kuiva puu palaa puhtaasti

Suurin osa pientaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostettuun klapiin. Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä.

Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä. Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä.

”Arviomme mukaan pääkaupunkiseudulla puunpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt”, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen HSY:stä.

Hän myös muistuttaa, että jokainen voi omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä.

”Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä polttaa koskaan roskia”, Ohtonen kertoo.

Kostea puu ei lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa.

Helsingin Maunula-talolla torstaina 19.3.2020 klo  18–20 järjestettävässä avoimessa Polta puuta puhtaammin -asukasillassa on tarjolla tutkittua tietoa puukiukaiden päästöistä ja vinkkejä oikeaoppiseen tulisijan käyttöön. Tilaisuuden järjestää Kuivaa asiaa -hanke, jossa ovat mukana HSY, TTS Työtehoseura ja Turun kaupunki.

Lue lisää: 

Säilytä polttopuut oikein: Näin rakennat puuvajan

Saksassa puun polttaminen on ympäristöteko – Suomessa hiukkaspäästöt puhuttavat

Näin saat tulen syttymään takkaan oikein